Yleisesti ottaen voi todeta, että mitä niukempi taloyhtiön sähköjärjestelmän kapasiteetti on, sitä kalliimpaa ja hankalampaa on myös sähköautojen latausmahdollisuuksien järjestäminen, kirjoittaa nyt asiaa selvittänyt Helsingin Sanomat.
Sähköteknisesti ja ylipäätään teknistaloudellisesti huonoimmassa asemassa ovat tyypillisesti ne vanhat ja ennestään korjausvelkaiset yhtiöt, joissa latausjärjestelmän asentaminen tarkoittaa myös taloyhtiön pääsulakkeen kapasiteetin reipasta kasvattamista.
”Voi olla myös niin, että pääsulake riittää, mutta sähköpääkeskus tai alakeskus eivät ole riittävän suuria, tai niissä ei ole riittävästi lähtöjä, eli niihin ei voida tehdä tarvittavia kytkentöjä. Silloin järjestelmiä täytyy laajentaa, ja sekin on kallista. Mitä enemmän pullonkauloja, sitä korkeammaksi hinnat nousevat”, HS summaa.
Itse sähköjärjestelmän ohella ongelmiksi voivat muodostua myös päätöksenteko sekä esimerkiksi sähköistettävien autopaikkojen sijainti, hallintamalli ynnä riittävyys kaikille halukkaille.
Lue lisää: Sähköauton ilmainen lataaminen ABC-pisteissä loppuu – tällaisia ovat juuri paljastuneet hinnat
Kiinteistön sähkötekniikan kapasiteetti riippuu yleensä suorimmin rakennuksen sähköteknisestä iästä ja käyttötarkoituksesta.
Kaapeloinnit ja keskusjärjestelyt voivat silti aiheuttaa merkittäviä kustannuksia myös yllättävän uusissakin rakennuksissa.
Toisaalta löytyy tapauksia, joissa hyvinkin vanhoihin kiinteistöihin on onnistuttu järjestämään vähintään hidaslatausmahdollisuus verraten pienellä lisäkustannuksella ja -vaivalla.
Kiinteistökaupan alalta löytyy myös useita tapausesimerkkejä, joissa sähköautojen latausmahdollisuudet ovat lisänneet kiinteistön houkuttelevuutta sekä arvoa joskus isostikin.
Kiinteistöliitto on julkaissut esimerkkejä siitä, miten latausasiasta voidaan taloyhtiössä päättää:
Esimerkki 1 Taloyhtiö haluaa hankkia latauslaitteet yhtiön kaikille autopaikoille. Paikat ovat yhtiön hallinnassa, ja niitä vuokrataan autopaikkaa tarvitseville asukkaille.
Päätös voidaan tehdä yhtiökokouksessa normaalina enemmistöpäätöksenä, eli jos yli puolet annetuista äänistä puoltaa ratkaisua. Laitteiston rakentamiseen, korjaamiseen ja ylläpitoon osallistuvat kaikki osakkaat.
Esimerkki 2 Taloyhtiö haluaa hankkia latauslaitteet autopaikoille, joita kuuluu vain osaan asunnoista tai jotka ovat erillisiä autopaikkaosakkeita. Paikat ovat yksittäisten osakkaiden hallinnassa.
Päätös voidaan tehdä yhtiökokouksessa, jos esitystä puoltaa niin sanottu tuplaenemmistö eli kaikkien osakkaiden enemmistö. Laitteiston rakentamisen maksaa autopaikkaosakas. Jos korjaus- ja ylläpitokustannukset halutaan osakkaan vastuulle, asia merkitään yhtiöjärjestykseen.
Esimerkki 3 Joukko osakkaita haluaa hankkia latauslaitteet vuokraamilleen autopaikoille. Paikat ovat yhtiön hallinnassa, ja niitä vuokrataan autopaikkaa tarvitseville asukkaille.
Päätös tehdään yhtiökokouksessa, ja siihen tarvitaan määräenemmistö. Määräenemmistö tarkoittaa, että asiaa kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Rakentamisen maksaa osakas suoraan valitsemalleen urakoitsijalle. Korjaus- ja ylläpitokustannuksista sovitaan kirjallisesti.
Esimerkki 4 Yksittäinen osakas haluaa tilata asennustyön hallinnassaan olevalle autopaikalle.
Ensimmäisen osakkaan täytyy saada asennukselle hyväksyntä yhtiökokoukselta. Seuraavien kohdalla riittää, että lupa heltiää hallitukselta. Rakentamisen maksaa osakas suoraan valitsemalleen urakoitsijalle. Korjaus- ja ylläpitokustannuksista sovitaan kirjallisesti.
Ongelmia erikoistilanteissa
Kiinteistöliitto haluaa muistuttaa erityisesti siitä, että osakkaita on kohdeltava myös latauspaikka-asioissa yhdenvertaisesti.
Ongelmia voi Kiinteistöliiton näkemyksen mukaan aiheuttaa esimerkiksi tilanne, jossa vain osaan talon vuokrapaikkoja on asennettu latauslaite ja paikan vuokrannut muuttaa talosta pois.
Kuka silloin saa jäljelle jääneen latauspaikan?
Yksi tapa toteuttaa yhdenvertaisuus on jonotuslista.