Uutuuskirja: Jake Nymanin perheeseen tuli 1963 Škoda – kiihtyvyys nollasta sataan 30 sekuntia! - Autot - Ilta-Sanomat

Uutuuskirja: Jake Nymanin perheeseen tuli 1963 Škoda – kiihtyvyys nollasta sataan 30 sekuntia!

Jake Nymanin tuoreessa kirjassa pääosassa ovat 1960- ja 1970 -lukujen autot ja niihin liittyvä musiikki.

Jake Nyman ei kaipaa autoiluhistoriansa alkuvaiheen autoja, sillä ne aiheuttivat hiukan liikaa yllätyksiä arkeen.

16.10. 10:30

Oli vuosi 1957, kun Jake-poika istui enonsa kanssa Hämeenlinnassa lähes kuusi metriä pitkässä De Soto -taksissa. Tunnelma oli harras, sitä ei sanoilla pilattu.

Musiikkitoimittajana ja tietokirjailijana tunnettu Jake Nyman, 72, vaikuttui myöhemmin muistakin autoista, mutta autot ovat aiheuttaneet hänelle myös synkkiä hetkiä.

Oi niitä autoja -kirjassaan (Gummerus) Nyman lomittaa automuistonsa 1960- ja 1970 -luvulta suomalaisen autoilun historiaan sekä musiikkiin, jossa autot ovat tärkeässä osassa.

Arvatkaapa, mikä on Nymanin mielestä paras ”autoelokuva”. Se on Bullitt (1968), jossa Steve McQueen jahtaa Ford Mustangilla roiston Dodge Chargeria.

Mika Kaurismäen Arvottomat-elokuvassa loisti Matti Pellonpää, mutta myös farmarimallinen Volga vuodelta 1962.

Nymanin mielestä hienoja klassikkoautoja on myös mm. Elviksen elokuvissa ja American Graffitissa (1973). Thelma & Louise (1991) -elokuvassakin on yksi autokaunotarkin: Ford Thunderbird avomallisena vuodelta 1966.

Tämäkin selviää kirjasta: amerikkalaisista automalleista eniten suomalaisilla äänilevyillä on esiintynyt yllättäen Dodge Dart, yleensä tuttavallisesti Dartina.

Suomessa on nyt noin kolme miljoonaa autoa. Kun 1900-luvun alussa tulivat ensimmäiset autot, niitä käytettiin vain huviajeluihin. Liikennekuri ei ollut löysä: rattijuopot menettivät ajo-oikeuden lopullisesti.

Autojen lisäherkut olivat pitkään vaatimattomia. Mutta kun Mannerheim sai 1939 Adolf Hitleriltä Mercedeksen, siinä oli jopa luodinkestävät lasit ja pistoolilokero. Auto on päätynyt museoon Kaliforniaan.

Autoveroa alettiin maksaa 1958. Sen piti olla tilapäinen, mutta sitä se ei tietenkään ollut.

1950-luvulla Suomeen alkoi tulla tuontisäännöstelyn takia itäautoja: Moskvitšheja, Volgia, Škodia ja Wartburgeja. ”Ruostetta rajan takaa”, vinoilijat totesivat, mutta itäautojen suosio ei jäänyt hetken humahdukseksi.

Kun tekniikaltaan yksinkertaiset Ladat tulivat 1970-luvulla, monet pystyivät tekemään itse korjaustyöt. Paremmissa piireissä Ladalla saattoi erottua oman tien kulkijaksi.

Saavuttamaton unelma useimmille on edelleen BMW, ainakin uuden karheana, joten se sopii myös laulujen aiheeksi. Bemarista ovat laulaneet Edu Kettunen (Taivaansininen BMW) ja Anssi Kela (Mikan faijan BMW).

Jake Nymanin lapsuuden perheessä ajettiin Skodalla, joka sopi rauhalliseen ajoon.

Nymanin perheeseen hankittiin Pikku-Mosse. Kun äiti ja lapset lähtivät mummolaan Muhokselle, Mossen jäähdytin alkoi keittää jo ennen Jyväskylää. Pikkusiskon kysyessä, ollaanko nyt kuolemassa, äiti käski keskittyä Aku Ankkaan.

1963 perheseen tuli Škoda. Mikään moottoriteiden kingi se ei ollut, kiihtyvyys oli nollasta sataan 30 sekuntia!

Kun Nymanit lomailivat pohjoisessa, Jake sai kiinnittää Norjan rajalla SF-tarran autoon. Eri paikkakunnilta hankituilla ikkunatarroillakin viestitettiin, että matkoilla on oltu.

Tromssassa jarrut pettivät, mutta siihen aikaan löytyi aina korjaaja. Hermot isältä meni vasta Ruotsissa, kun Volvot ohittelivat jatkuvasti Škodan ja piti ajaa oudosti vasemmalla puolella.

Kun ensimmäiset Kuplavolkkarit tulivat Suomeen 1950, ne luovutettiin juhlallisesti Senaatintorilla omistajilleen. Nymanin isä hankki punaisen Kuplan 1964, jolloin tuontisäännöstely ei enää nostanut hintaa pilviin.

Wartburgin ostajalle luvattiin pitkä maksuaika.

Walt Disneyn elokuva Riemukupla (1969) oli kuin kunnianosoitus persoonallisen näköiselle autolle, jossa moottorikin on hassusti takana.

Suomeen kuplavolkkareita tuotiin 127 000 kappaletta, hetken niitä jopa valmistettiin täällä lisenssillä.

Kuplan mainostettiin kestävän ikuisesti, mutta sitä myös kutsuttiin maailman kalleimmaksi jääkaapiksi.

Jake Nyman muistaa varsin vauhdikkaana erään Kupla-reissun: Kun he olivat isän kanssa kesäjuhlassa, paluumatkalla Kuplasta otettiin kaikki irti – eikä ihan selvin päin.

Ranskalaisista autoista irtosi vitsailua. Simca 1000 ansaitsi runollistakin ilmaisua: ”Simca tonni on korjaamoiden onni.” Mainos kertoi, että ”Simca menee ohi”, mutta sitä ei mainittu, että vain silloin, kun edellä ajaa Mosse.

”Parhaat ranskalaiset saa grillikioskilta”, Nyman heittää kirjassa yhden ranskalaisiin autoihin suunnatun piikin.

Mutta Citroën DS 19 oli varustettu ohjaustehostimella jo 1955. Kaasu-nestejousitus tuntui mukavalta, mutta Nymanin mukaan autossa oli paljon vikoja ja korkea hinta.

Jake Nymanin kirjassa pääosassa ovat 1960- ja 1970 -lukujen autot ja niihin liittyvä musiikki.

Boheemia tunnelmaa oli Rättisitikassa (Citroën 2 CV) ja Tippa-Rellussa (Renault 4), joka oli Nymanin ensimmäinen oma auto.

Tippa-Rellun Nyman osti 6 000 markalla Savonlinnassa. Kun hän lähti kotimatkalle, meno oli tahmeaa ja bensamittari vajosi silmissä, koska ”ryypyn” vaijeri oli jumiutunut auki-asentoon.

Kun takalasi jäätyi, se suli leskenlehtien puhjetessa”, Nyman mainitsee kirjassaan yhden Tippa-Rellun miinuksen.

Tippa lopetti toimintansa kesken katsastuksenkin. ”Se toi arkeen tietynlaista arvaamattomuutta monenlaisella oikuttelullaan”, Nyman kirjoittaa.

Kuvassa Jake Nyman on Tippa-Rellunsa kanssa kesällä 1976. Rellu oli hänen ensimmäinen oma auto, sen luonne oli oikukas.

Siitä Nyman on kiitollinen Renault’n insinööreille, että auto toimi, kun hän vei vaimon synnyttämään.

Ensimmäinen auto on vähän niin kuin ensirakkaus. Olipa se millainen tahansa, sitä ei unohda koskaan”, Nyman tiivistää tunteensa.

Minikokoisista autoista Fiat 600 oli supersuosittu 1970-luvun alussa. Sitä kutsuttiin mm. kusiaiseksi.

Fiat 124, 127 ja 128 eivät myöskään olleet koolla pilattuja. Jopa ”kusiaiseen” saatiin tungettua koko perhe, mikä tuntuu nyt ihmeeltä.

Kun Nyman sai alleen keltaisen Fiat 127:n, siitä pöllittiin radio-kasettisoitin heti, kun hän oli saanut sen asennettua. Voro jäi kiinni viereisen puiston penkiltä.

Fiat 600 Pauligin kahvipakkauksen autokortissa.

Näin mainostettiin Fiat 600:n olemassaoloa 1971.

Morris Miniä kutsuttiin pienien pyöriensä takia kuoppatutkaksi, mutta se oli yllättävän tilava. Kun Miniä alettiin tehdä uudelleen hulppeaan hintaan, kukaan ei vitsaillut kuoppatutkasta.

Ja muistatte ehkä tämän: Timo Mäkinen voitti Mini Cooperilla Monte Carlon rallin 1965. Rauno Aaltonen ajoi voittajaksi Mini Cooperilla 1967.

Vauxhall Viva ei yleensä herätä suuria tunteita, mutta laulaja Harri Marstio ylisti iäkästä aarrettaan, jolla hän teki myös viimeisen ajomatkansa. Syöpää sairastanut Marstio kuoli 2019 Voikkaan sillalla tapahtuneessa liikenneonnettomuudessa.

Ford Anglia mainitaan mm. Leevi and The Leavingsin levyttämässä Teuvo, maanteiden kuningas -hittikappaleessa. Auto muistetaan erityisesti taaksepäin kallistuvasta takaikkunasta. Angliaa alettiin tuoda Suomeen 1959.

Jake Nymanin äiti hankki avioeron jälkeen Anglian, jolla hän antoi pojalleen ajo-opetusta. Poika oli tosin jo opetellut ajamaan mökillä isänsä autolla.

Jake veti korttelirallia Hämeenlinnassa. Kun hän esitti taitojaan jyrkässä mäessä, Anglian perä rysähti portinpylvääseen. Ensimmäinen kesätyöliksa paloi sitten korjaus- ja korvauskuluihin.

Timo Mäkinen Mini Cooperilla Ruotsin rallissa 1960-luvulla. Miniä kutsuttiin myös kuoppatutkaksi pienen pyöräkokonsa takia.

Ford Escort opetti nuorelle miehelle, että virranjakajan kannen kuivaus on joskus tarpeellinen, eikä vaihdekepin irtoaminen ole iso ongelma.

Fordit, Opelit ja Toyotat olivat monien mielestä varma valinta, mutta Datsun Bluebirdin ei uskottu kestävän talvea, kun Suomi alkoi ensimmäisenä myydä japanilaisia autoja 1962.

”Datsun kestää” -mainokseen alettiin uskoa, kun auto selvisi Kalpalinnan hyppyrimäestä. Laulujakin Datsunista syntyi.

”Se oli huonoin autokauppani ikinä”, Nyman toteaa kirjassa Datsun Cherryn ostamisesta 1980. Hän ei meinannut uskoa todeksi onneaan saadessaan vähän ajetun auton pienellä välirahalla. Se onni ei tosiaan ollutkaan totta.

Datsun hyytyi kaikilla keleillä. Kaupan purku ei onnistunut, sillä autokauppias oli lopettanut toimintansa, ehkä heti Datsunin perävalojen kadottua.

Nymanin matka jatkui uusissa autoissa, seuraava valinta oli Toyota Corolla farmarimallina.

Lähde: Suurin osa jutun tiedoista on Jake Nymanin kirjasta Oi niitä autoja – tarinoita ja musiikkia muistojen valtateiltä (Gummerus).

Lue lisää: Maajussi-Timolla on tallissa 1,5 miljoonaa kilometriä ajettu Mercedes Benz

”Mitä mainiointa matkaseuraa”

Jake Nyman omisti kirjansa Sinikka Nopolalle. Kuvassa pariskunta Linnan juhlissa 2011.

Jos Jake Nymanin pitää valita paras ”autolaulu”, se on Pirkko Mannolan levyttämä Autoajelulla (1960).

– Siinä on iloinen ja pirteä tunnelma, joka liittyi autojen vapautumiseen tuontisäännöstelystä. Se oli sitä aikaa, kun kukaan ei syyllistänyt autoilusta, Nyman toteaa.

Kirjassaan Nyman ei halua esittää autojen asiantuntijaa, heitä on jo tarpeeksi. Hän ei ole myöskään ”autofriikki”, jolla olisi isoja autohaaveita.

– Vaikka olisihan Ford Mustang kiva kesäautona, hän naurahtaa.

Nyman ei myöskään ajattele, että ennen autot olisivat olleet jotenkin parempia.

– Eihän ne kauhean hyviä olleet. Kun joku sanoi autostaan ”kertaakaan ei jättänyt tielle”, se oli kehu.

Kirjansa Jake Nyman omisti kirjailija Sinikka Nopolalle (1953–2021), jonka kanssa hänellä oli pitkä seurustelusuhde: ”Itse et viihtynyt ratissa mutta olit aina mitä mainiointa matkaseuraa.”

– Kun ajoimme Sveitsissä serpentiiniteitä, Sinikka piti koko ajan käsiä silmien edessä, hänellä oli korkean paikan kammo. Oltiin upeissa maisemissa, joita toinen ei uskaltanut katsoa, toinen ei pystynyt, Nyman muistelee.

Siskossyndrooma-kirjassa Sinikka muisteli, miten hänen myönteinen suhtautumisensa lapsuuden perheen Škodaan sai kolauksen, kun hän näki sukulaisten kiiltävän Mercedes-Benzin.

Nyman ajaa nyt Volkswagenilla.

– Jossakin vaiheessa vaihdoin tiuhaan autoa, nuorempana oli vaihtelunhalua.

Nymanille on käynyt niinkin, että kun hän on saanut huollon ajaksi laina-auton, siitä ei olekaan voinut luopua. Se ehkä oli autokauppiaan tarkoituskin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?