Lainsäätäjä ei tehnyt tieliikennelain uudistamisen yhteydessä arviota uusien vaatimusten merkittävimmistä kustannuseristä kunnille, kertoo nyt Autoliiton äänenkannattaja Moottori.
Kunnissa vaihtokustannukset ovat alkaneet kuitenkin hiljalleen konkretisoitua, ja maksajana on ja on jo ollut suomalainen veronmaksaja.
Esimerkiksi Ilta-Sanomat selvitti jo syyskuussa 2020 merkkien vaihtokulujen kohoavan yksinomaan Suomen suurissa kaupungissa yhteensä kymmenien miljoonien eurojen luokkaan.
Suunnilleen samaan tulokseen on päätynyt nyt myös Moottori.
Uuden lain myötä kunnat ja kaupungit ovat joutuneet paitsi vaihtorumbaan, myös lisäkilvittämään nykyisiä pyöräteitään kaksisuuntaiseksi, mistä on aiheutunut yhteensä merkittäviä lisämenoja.
Esimerkkinä edellisestä Joensuun, Porin ja Rovaniemen kaupungit arvioivat Moottorille, että pelkästään pyörätiemerkkien H23.2 tai H9.1 -lisäkilvistä maksetaan nyt luokkaa 300 000–360 000 euroa per kaupunki.
Osasyynä suureen liikennemerkkilaskuun on myös suuren liikennemerkkiuudistuksen graafinen linja.
Sukupuolettomiksi pallopäähahmoiksi muuttuneiden ihmisfiguureiden ohella uudessa laissa muutettiin nimittäin lopulta aivan kaikkien liikennemerkkien ulkoasua – vähintäänkin minimaalisesti.
Lue lisää: Tämä konsulttifirma suunnitteli uudet liikennemerkit – ”millejä on viilattu”
Näin tieliikennelakiin ei jäänyt lopulta yhtä ainutta merkkiä, johon ei olisi tehty ainakin jonkinlaista pientä graafista muutosta kuten vaikkapa reunaviivapaksuuden vaihtoa.
– Merkit on jouduttu tekemään äärimmäisellä huolellisuudella ja jokaista yksityiskohtaa tarkasti harkiten, millintarkassa suunnittelussa tiiviisti mukana olleesta Sitowise-konsulttitoimistosta kerrottiin kesällä 2020.
Kansan suussa suuri merkkiuudistus vääntyi nopeasti sukupuolineutraaliksi tai ainakin sukupuolettomaksi.
Väyläviraston mukaan uusien liikennemerkkien sukupuolineutraalius ei kuitenkaan ollut tavoitteena missään vaiheessa.
– Tarkoitus on ollut tehdä merkeistä yksinkertaisempia ja havainnollisempia. Tämän sukupuolineutraaliuden on joku tähän omista haluistaan uittanut, Väyläviraston tieliikenteen ohjauksen asiantuntija Jukka Hopeavuori kommentoi Iltalehdelle keväällä 2020, kun kohu aiheesta oli suurimmillaan.
Lue lisää: Tiedätkö, mitä tämä uusi liikennemerkki F33 tarkoittaa?
Samalla Väyläviraston Hopeavuori muistutti myös liikennemerkkien suunnittelussa ja toteutuksessa käytettyjen laitteiden ja ohjelmistojen rajoitteista:
– Lisäksi koneella on helpompi tehdä tuon tyyppisiä kuvia, kun merkkejä ei enää piirretä käsin.
Hankkeen kustannuksista Hopeavuori ei osannut sanoa Iltalehdelle mitään.
Lopputulos liikennemerkkiuudistuksessa oli joka tapauksessa sukupuoleton ja ainakin kuntatason osalta myös jossain määrin kustannusarvioton, uudistuksen tavoitteista tai niiden puutteista huolimatta.
Lue lisää: Tämä tulee kunnille kalliiksi – romuksi menee nyt aivan käyttökelpoista merkkitavaraa
Juuri nyt liikennemerkkimaailmassa eletään siirtymäaikaa, eli vanhoja merkkejä vaihdetaan uusiin sitä mukaa kun liikennejärjestelyjä muutetaan tai merkkejä vaihdetaan esimerkiksi onnettomuuksien ja ilkivallan vuoksi.
Uusintaa tosin ulotetaan hiljalleen myös vanhoihin järjestelyihin sekä aivan ehjiinkin merkkeihin.
Lopullisesti Suomen kaikkien liikennejärjestelyiden on oltava uusien tieliikennepykälien mukaisia kesällä 2030.
Juttua korjattu 3.2. klo 16.53: Jutun otsikko kuului aiemmin: Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku – Moottori: Asia päätettiin ilman kunnollista kustannusarviota. Muutettu jutun otsikko muotoon: Uusien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku – Moottori: Asia päätettiin ilman kunnollista kustannusarviota. Juttuun liittyy Julkisen sanan neuvoston langettava päätös, jonka voit lukea täältä.
