IS koeajoi uuden Citroën C4:n sähkölla ja bensalla – ei vaikeutta valita mieluisampi

Ulkoisesti C4 on ryhtiä saanut crossover. Kori on korkeahko, muttei ollenkaan möhkälemäinen.

Vastaavanlaisten korimallien joukossa C4 ei jää harmaaksi seinäkukkaseksi, vaan se erottuu joukosta persoonallisuudellaan, jossa näkyvät sekä merkin perinteet että uusi aika. Kattolinja laskee selvästi perää kohden, muttei ei aiheuta sanottavasti ahdistusta kahdelle aikuiselle tarkoitetuilla takaistuimilla.

Auton helmoja suojaavat selvästi esille tuodut muovipaneelit. C4 Cactus -mallista tuttuja kylkityynyjä ikävöivät eivät sellaisia kuitenkaan löydä.

Ohjaamo on hyvällä tavalla pelkistetty. Erityisesti havainto koskee mittaristoa. Keskinäyttö on matala ja toisesta laidasta omaleimaisesti viistosti leikattu. Persoonallista tuntua lisää Shine-varustetasoon kuuluva etumatkustajan tablettiteline, joka löytyy kojelaudan vetolaatikosta. Istuimissa on helppo viihtyä, mutta kunnolliseen reisitukeen tottuneet saattavat olla hiukan eri mieltä.

Takaa katsottuna pakoputket ja ë-c4-merkintä erottavat täyssähköisen polttomoottorimallista. Kuva: Kari Ylänne

Värisävyjen nimeäjät ovat mielikuvituksellista porukkaa, mutta Islannissa käyneet voinevat nyökytellä hyväksyvästi koeajoauton värille Bleu Icelandic. Kuva: Kari Ylänne

Isokenkäisellä, käytännössä 45-kokoisilla lenkkareilla kaasupoljinta hakiessa kengänpohja sipaisee helposti turhan lähelle asennettua jarrupoljinta. Pieni, mutta toistuvasti ärsyttävä yksityiskohta.

Lisävarusteille ei jää suurta tarvetta, kun katsoo uudistuneen Citroën C4:n vakiovarustelistaa, joka vielä ë-C4:ssä petraantuu. Erotuksena bensiiniversioon ë-C4:n varusteisiin kuuluu Suomen oloihin sopivasti lämpöpumppu sekä latauksen ja esilämmityksen etähallinta. Tavaratila on kummassakin 380 litran kokoinen.

Tässä bensiini- ja sähköversion yhtäläisyydet alkavat loppua. Ajokokemuksesta löytyvät isoimmat erot – suuremmat kuin etukäteen uskalsi arvata.

IS:n ensitestiarviossa toimittaja Pekka Virtanen korosti varusteversioiden etukäteistutkinnan tärkeyttä: jos tyytyy edullisimpaan Live-tasoon, merkittävin puute on ajomukavuutta lisäävä Citroënin mukavuusjousitus. Se perustuu ratkaisuun, jossa progressiivisesti vaimentavien iskunvaimentimien sisällä sijaitsevat hydrauliset lisävaimennuselementit. Citroën ei puhu pötyjä, sillä vaivattoman mukavaa kyytiä on tarjolla.

Bensakoneen alakierroksilla voimalinjan puhtia alkaa epäillä, mutta tasaiseen vauhtiin päästyään auto käyttäytyy enemmän odotetusti. Automaatti vaihtaa välillä kiusallisen aikaisessa vaiheessa kuutos- ja seiskavaihteille. Kun tulee tarvetta vaihtaa pienempää silmään, ohjauspyörän vaihdeläpyskät ovat vaihtoehto. Samoin ajotilan urheilullinen valintamahdollisuus.

Uuden C4 ohjaamo on toimivasti ratkaistu. Hallintalaitteet ovat käden ulottuvilla, eikä kaikkea ole upotettu digimaailmaan. Kuva: Kari Ylänne

Lue lisää: Pehmeästi tuoreutettu – IS:n ensitestissä upouusi Citroën C3 PureTech 110 AT Launch Edition

Kuvassa bensiinimallin keskikonsolinäkymä. Kuva: Kari Ylänne

Ohjaamossa eroja pitää etsiä. Mittariston lisäksi keskinäytön sisältö sekä keskikonsolin sähköajovalitsimet ovat erottavia tekijöitä.

Vetolaatikosta löytyy esimerkiksi iPadille sopiva teline. Kuva: Kari Ylänne

Eco-ajotilassa auto menee säästötilaan, jolloin esimerkiksi lämpimän ilman puhallus vähenee, mutta myös kulku muuttuu selvästi väkinäisemmäksi.

ë-C4 jakaa saman sähkövoimalinjan Peugeot’n e-208:n ja e-2008:n kanssa: ajoakun koko on 50 kWh. Sähkömoottorista irtoaa tehoa 100 kilowattia ja 260 newtonmetriä vääntöä. WLTP-toimintamatka on 350 kilometriä. Sähköä ë-C4 kulutti sporttiajotilaa hiukan vältellen vaihtelevassa kevätsäässä keskimäärin selvästi alle 20 kilowattituntia sadalla kilometrillä. Arvostettava ominaisuus on se, että auton laturi mahdollistaa ajoakun täytön kiireisimmillään 80 prosenttiin noin puolessa tunnissa.

Ulkomitoiltaan ja tavaratilaltaan mallit ovat yhteneväiset. Kuva: Kari Ylänne

ë-C4 on sähköautojen tapaan hiljainen. Lisäksi tämän auton kohdalla voisi lisätä luonnehdinnan tyyni. Se, mikä kiihtyvyyskisoissa hävitään, mukavuusominaisuuksissa voitetaan.

Näiden kahden auton välillä hyppy polttomoottorimallista sähköautoon on vaivaton. Jos raha ei ratkaise, on valinta helppo: ë-C4 on yhtäläisellä varusteversiolla bensiinimalliinkin nähden liki kohtuuhintainen pikkuperheluokan täyssähköauto. Sellaisia ei vielä ole liiaksi.

Mittaristot ovat kummassakin autossa pelkistetyt. Taustavalo on pirteä yksityiskohta. Kuva: Kari Ylänne

Kuva: Kari Ylänne

Yksi yhtäläisyys alun litaniasta muuten unohtui: äänentoisto ei varmaankaan ole C4:ää hankkiessa päällimmäisenä mielessä, mutta harvoin nykykoeajoautoissa nollasäädöilläkin bassot resonoivat niin ikävästi, että on parempi keskittyä kuuntelemaan Yle Puhetta.

Lue lisää: Citroën paljasti uutuutensa: ”Iso Kissa” on yhtä kuin kolme automallia yhdessä