Vakuutusyhtiöistä yksistään LähiTapiola korvaa vuosittain satoja liikenne- ja kaskovahinkoja perävaunujen vakuutuksista.
Peräkärryn vakuutus korvaa vahingot tilanteessa, jossa vahingon aiheuttaja on selvästi perävaunu, eivätkä esimerkiksi auto ja perävaunu yhdessä.
Perävaunujen vakuuttamiselle erikseen on siis se syy, että auto ja perävaunu eivät ole aina kiinnitettyinä toisiinsa ja vahingon osapuoli voi olla myös yksistään kärry.
Vapaaehtoisesta kaskovakuutuksesta korvataan sen sijaan muutakin, esimerkiksi peräkärry perässä ajettuja kolarointivahinkoja, ilkivaltaa sekä varkauksia.
– Teillä liikkuvien kevyempien peräkärryjen kirjo ja kunto on hyvin laaja, mikä näkyy vahingoissa. Silloin tällöin tulee vastaan onnettomuuksia, joissa kevytperävaunuista rengas ja koko pyörännapa on irronnut esimerkiksi laakerin rikkouduttua. Valojen toiminta on myös toisinaan niin ja näin, ja pahimmillaan vilkut toimivat ristiin. Koska kevyissä peräkärryissä ei ole määräaikaiskatsastusvelvoitetta, on kunnosta huolehtiminen kuljettajan vastuulla, kertoo LähiTapiolan ajoneuvovakuutusten asiantuntija Matti Arvo.
Vuoden 2020 tieliikennelain muutoksen myötä kevytperävaunua saa vetää henkilö- tai pakettiautolla 100 kilometrin tuntinopeutta.
Aiempi nopeusrajoitus kevytperäkärryillä oli 80 km/h.
– Maksiminopeus ei ole sama kuin suositusnopeus eli nopeus kannattaa suhteuttaa ajo-olosuhteisiin, vetävään ajoneuvoon ja perävaunun kuormaukseen. Osalle peräkärryistä 100 kilometrin tuntinopeus on liian suuri, eikä niitä ole edes siihen suunniteltu. Peräkärryn kytkentälaitteiden kuntoon ja kuluneisuuteen kannattaa kiinnittää erityshuomiota, koska nopeuksien kasvaessa kytkentälaitteisiin kohdistuvat voimat kasvavat, Arvo muistuttaa.
Nämä seikaat kannattaa tarkistaa
Peräkärryn lukitus peräkoukkuun. Tarkasta säännöllisesti peräkärryn kytkinlaitteiston kunto ja että kärry kiinnittyy tukevasti vetävään autoon.
Renkaiden kunto ja ilmanpaineet. Renkaiden kulutuspinnan tarkistus ja pyöränpulttien kireyden tarkistus on hyvä tehdä kauden alussa tai viimeistään nyt. Vaikka peräkärryllä ajaisi vähän ajaisi vähän, menettävät renkaat ikääntymisen myötä parhaita ominaisuuksiaan. Renkaat suositellaan vaihtamaan noin kuuden vuoden välein. Myös peräkärryn tukipyörän kunto ja pysyminen ylhäällä ajon aikana on syytä tarkistaa.
Valojen ja vilkkujen toimivuus. Häiriöt peräkärryn valoissa ja vilkkujen toiminnassa ovat monien vaaratilanteiden ja onnettomuuksien taustalla. Vetoauton ajovalot on hyvä kytkeä manuaalisesti perävaunun käytön ajaksi, jotta ei aja pelkillä huomiovaloilla jolloin myöskin peräkärryn takaosa on pimeänä.
Kuormaukseen käytetty aika. Liikenneturvallisuuden kannalta ei ole se ja sama, miten peräkärry on kuormattu. Kuormauksessa kannattaa tavoitella oikeaa aisapainoa, muistaa sallitut painorajat ja peittää kuorma. Jos kuorman paino kohdistuu liiaksi kärryn takaosaan, vetoaisa pyrkii nostamaan auton perää, jolloin ajaminen muuttuu vaaralliseksi. Tavarat tulee sitoa tukevasti kuormaliinoilla, vaikka perävaunussa olisi kuomu.
Kuorman näkyvyys muille. Jos peräkärryssä olevat tavarat ylittävät kärryn laidan edestä tai takaa, merkitse ne selkeästi ja käytä pimeässä lisävaloja.
Riittävä maltti. Kiire ja perävaunu ovat huono yhdistelmä. Painava kärry perässä muuttaa huomattavasti vetoauton ajo-ominaisuuksia. Kuorman kanssa hallitseminen vaikeutuu mutkissa ja käännöksissä, ja lisämassa tarkoittaa myös pidempää jarrutusmatkaa kovassa vauhdissa. Muista säätää myös auton sivupeilit, jotta näkyvyys taakse ja kärryn läheisyyteen on hyvä.
