Matti, 78, omistaa yli 40 Toyotaa – suhde vanhimpaan Corollaan on kestänyt jo 52 vuotta, mutta yksi on muita arvokkaampi - Autot - Ilta-Sanomat

Matti, 78, omistaa yli 40 Toyotaa – suhde vanhimpaan Corollaan on kestänyt jo 52 vuotta, mutta yksi on muita arvokkaampi

Sen jälkeen kun 26-vuotias Matti Hietala osti ensimmäisen Corollan vuonna 1969, hän on pitänyt itsellään kaikki muutkin ostamansa Toyotat – yhtä lukuun ottamatta.

7.5. 7:30

Yhden merkin mies, mutta ei yhdelle merkille sokaistunut. Matti Hietala, 78, omistaa ehkä enemmän ajokuntoisia Toyota-autoja kuin kukaan muu Suomessa.

Diplomi-insinöörin analyyttisyys antaa silti arvoa myös muille merkeille kuin Toyotalle, joita on hänen tallissaan yli 40, jos varaosa-autot lasketaan myös lukuun.

Mies ja 47 seitsemän autoa. Hämeenlinnalainen Matti Hietala, 78, on pitänyt liki kaikki ostamansa autot. Valtaosa niistä on Toyotoja.

– Nissan on oikeastaan vieläkin huolellisemmin rakennettu. Japanissa niitä pidetään Toyotan kanssa yhtä laadukkaina, mutta sähköosiltaan Toyota arvostetaan paremmaksi, Japanissa paljon työskennellyt ja sieltä myös autoja ostanut Hietala punnitsee.

Hietalalla on elämänkokemuksen tuomaa perspektiiviä puhua autoista. Hän sujautti ajokortin lompakkoon 60 vuotta sitten, kun Suomen ja Neuvostoliiton suhteita kylmäsi 1961 noottikriisi.

Hietalan ensimmäinen auto oli britti, Vauxhall Victor, nimikaima brittien samoihin aikoihin valmistuneelle ydinpommittajalle Handley Page Victorille.

Ensimmäiset ajokilometrit 1960-luvun alussa taittuivat brittiläisellä Vauxhall Victorilla. Japanilaiset autot tekivät vasta tuloaan.

Hietalan aloittaessa autoilua, brittiläiset autot nauttivat itäautojen keskellä elävässä Suomessa suurta arvostusta. Japanilaisen autoteollisuuden myöhempi maailmanvalloitus oli vielä horisontissa.

Japanilaisautojen invaasio Suomeen ja koko Eurooppaan tapahtui 1962, kun ensimmäiset Datsunit purettiin laivasta Helsingissä.

Nuori ydinvoimatekniikan diplomi-insinööri oli vuonna 1969 trendin harjalla haistamassa japanilaisten autojen tulevaa maihinnousua. Runsaassa vuosikymmenessä painoi maineikkaan brittiläisen autoteollisuuden kanveesiin.

Japanilaisten maine ei ollut vielä tuolloin kova.

– Silloin japanilaista puhuttiin halventavasti riisikuppeina, Hietala muistaa.

Hietalan tie uuden merkin pariin alkoi, kun hänen piti etsiä seuraaja kaapparioviselle Fiat 600:lle. Penkki oli mennyt läpi ruostuneesta lattiasta, tilanne vaati uutta ajoneuvoa.

Uuden auton hankintaprosessi on tiukka vertailu samantasoisten autojen kesken. Mukana olivat Datsunin, Toyotan, WV Kuplan ja Fiatin uusimmat mallit.

Valinta osui ennakkoluulottomasti Toyota Corollaan. Suhde ensimmäiseen Toyotaan kestänyt 52 vuotta, 450 000 kilometriä ja jatkuu yhä.

Ensimmäinen Toyota. Matti Hietala oli 26-vuotias vastavalmistunut diplomi-insinööri, kun huolellisen punninnan jälkeen valitsi autokseen Corollan. Merkkiuskollisuus on pitänyt.

Hietala vakuuttui japanilaisesta tekniikasta siinä määrin, että Toyotoiden keräilystä tuli harrastus.

– Kai minussa on hamsterin vikaa. Kun on autoa korjannut tullut tutuksi sen kanssa, niin ei sitä raaski myydä.

Ja niinpä Hietalalle on karttunut vuosien saatossa merkittävä 47 auton kokoelma.

Ostetuista autoista myyntiin on lähtenyt vain yksi Volvo ja yksi Toyota Crown.

Hietala on ostanut hänelle rakkainta merkkiä eli Toyotaa Suomesta mutta myös suoraan Japanista. Lähinnä sellaisia malleja, joita ei tänne ole tuotu. Lista on pitkä, on Corolla, Crown, Camry, Cressida, Century, Supra, Hiace.

Työmatkoillaan Japanissa Hietala kiinnitti huomiota malleihin, joita ei Suomeen tai Eurooppaan tuotu. Tässä yksi Japanin tuliainen.

– Pidän itse arvokkaimpana vuoden 1994 pidennettyä Toyota Centuryä, Japanista tuotuja Royal Saloneita ja Nissan Cedric Gran Turismoa.

Autoja Hietala ei erityisemmin puunaa. Ne ovat tallissa ajon jäljiltä, käyttöpelejä.

Eikö japanilaisissa ole luksusta? Sitäkin löytyy käyttöautojen keskeltä.

Tuorein hankinta on Toyota Perivia, jolla Hietala korvasi Hiacen, jonka verokohtelu oli Hietalan mukaan mennyt överiksi.

– Kun päästömittausta ei ole, käyttömaksu perustuu arvioon, jonka mukaa auto kuluttaisi 14 litraa sadalla. Ja koskaan ei kulutus ole ylittänyt kahdeksaa litraa, joten kävi liian kalliiksi.

Vanhasta Hiacesta hän ei silti raaskinut luopua, se jäi muiden jatkoksi talliin.

Kaikki Hietalan Toyotat ovat ajokuntoisia. Harrastajalle Toyota ei ole ihannemerkki, sillä moniin 1990-luvun autoihin Toyota ei enää toimita varaosia.

– Siinä suhteessa Nissan on helpompi.

Autonvalmistukseen liittyy oma filosofia. Siihen Hietala tutustui alan sisältä työskennellessään Fordin Dagenhamin tehtaalla Iso-Britanniassa, joka oli aikanaan Euroopan suurin autotehdas.

Hietala pitää japanilaisista, vaikka saksalaiset osaavat tekniikan.

– Esimerkiksi polttoaineen ruiskutuksessa saksalaiset avasivat tietä. Se oli hyvä, että kaasuttimista päästiin eroon. Mutta japanilaisista autoista välittyy huolellisuus.

Autonsa itse korjanneelle miehelle se näkyi vaikkapa käyttäjäystävällisinä suunnitteluratkaisuina. Kun 1960-luvun brittiautoissa mutteria piti pitää molemmilta puolilta kiinni, japseissa riitti vääntäminen toiselta puolelta.

Osin kyse oli siirtymisestä modernimpaan valmistustekniikkaan.

Hietala on huoltanut autonsa itse. Autotekniikan eräänä keskeisenä muutoksena hän pitää kaasuttimien korvautumista polttoaineen suihkutuksella.

Japanilaisen autonvalmistuksen heikkona kohtana hän pitää kulttuuriin pesiytynyttä byrokraattisuutta ja kankeutta.

– Se on aivan karmeaa. Jos jossain tuotannossa havaitaan ongelma, kukaan ei uskalla sitä korjata, jos isolta johtajalta ei ole saatu lupaa. Korealaiset ovat siinä suhteessa ketterämpiä ja niistä voi tulla iso riesa japanilaisille autonvalmistajille, Hietala ennustaa.

Hietala on tutustunut japanilaiseen ja korealaiseen teollisuuteen työskennellessään teräs-, sementti- ja öljynjalostusteollisuuden parissa molemmissa maissa. Hän möi ja perehdytti asiakkaita raaka-aineiden alkuainekoostumuksia mittaavien XRF-analysaattoreiden käyttöön, joita aikanaan Outokumpu kehitti Suomessa.

Ennen kansainvälistä työuraa hän oli toiminut muun muassa Pääesikunnan alaisessa Koeampumalaitoksessa tykistö- ja ohjusaseistuksen parissa matemaatikkona.

Nykyistä autokeskustelua Hietala seuraa uteliaana.

– Ilmassa on paljon hypetystä. Auton käyttövoiman merkitystä liioitellaan ja uusien autojen valmistuksen päästöihin ei juurikaan kiinnitetä huomiota. Jos ajokilometrit jäävät alle 10 000 vuodessa, on siinä ja siinä voiko uuden auton hankkimista perustella ympäristösyillä, Hietala sanoo.

Hän näkee nykyisessä keskusteluilmapiirissä yhtymäkohtia 1970-luvun alun taistolaisliikkeeseen.

– Näen pyrkimystä kasvattaa ihmiset ajattelemaan tietyllä tavalla ja toteuttamaan tiettyä reaalimaailmasta irrottuna uskonnollissävytteistä kuvitelmaa, Hietala pohdiskelee.

Hietalan mielipiteistä kaikki eivät pidä, mutta ainakin hän elää niin kuin opettaa: ajaa vanhoilla autoilla ja korjaa ne itse.

– Se on minun mielestä ympäristöystävällistä, hän sanoo.

Tallissa on 52 vuotta sitten ostettu Corolla, joka yhä käy ja kukkuu. Päästöjensä puolesta se on varmasti melkoinen kauhistus, mutta valmistuksessa vapautuneista hiilestä iso osa taitaa olla jo poistunut meitä vaivaamasta.

Yksi Suomessa näkemätön malli on Toyota Century.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?