Hallitus on päättänyt tieliikenteen päästövähennys­keinoista – kansalaisten ajamat kilometrit aiotaan jäädyttää vuoden 2019 tasoon - Autot - Ilta-Sanomat

Hallitus on päättänyt tieliikenteen päästövähennys­keinoista – kansalaisten ajamat kilometrit aiotaan jäädyttää vuoden 2019 tasoon

Kolmivaiheisen suunnitelman tavoitteena on puolittaa Suomen liikennepäästöt vuoteen 2030 mennessä.

Suomen tieliikennettä odottaa tänään hyväksytyn periaatepäätöksen nojalla melkoinen myllerrys. Mahdollisten veropäätösten aika on vasta kuntavaalien jälkeen.

6.5. 15:20

Päääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus on tehnyt tänään 6. toukokuuta 2021 periaatepäätöksen suunnitelmasta kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi eli ns. fossiilittoman liikenteen tiekartasta.

Käytännössä suunnitelma koskee erityisesti tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.

– Elämme maailmanlaajuista siirtymäkautta, jossa liikkuminen ja kuljetukset muuttuvat ilmastoystävällisemmiksi. Myös Suomessa kehitetään vientituotteiksi asti uusia teknologioita ja fiksuja käytäntöjä. Päästövähennys on itse asiassa seuraus tehokkaista ratkaisuista, joihin valtio tarjoaa monia tukia ja kannustimina niin yrityksille kuin kansalaisille, toteaa liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd).

Suunnitelman toimet perustuvat muun muassa yli 700 000 sähköiseen ja 130 000 kaasuautoon vuoteen 2030 mennessä.

Lisäksi kansalaisten ajamien kilometrien määrä aiotaan jäädyttää vuoden 2019 tasoon jo vuonna 2030.

Muutos kilometrisuoritetavoitteessa on merkittävä, sillä ajettujen kilometrien määrä Suomessa on pidemmällä tähtäimellä perinteisesti noussut ja korreloinut myös talouskasvun ja kansantuotteen kanssa.

Suunnitelman mukaan kaupunkiseuduilla liikuttaisiin siis huomattavasti nykyistä enemmän kävellen, pyöräillen ja erilaisia liikenteen palveluita hyödyntäen. Maaseudulla auto kuitenkin säilyisi pääasiallisena kulkumuotona, mutta maallakin käyttövoimat muuttuisivat huomattavasti.

    – Samalla kun uusia ratkaisuja otetaan ennakkoluulottomasti käyttöön, on huolehdittava sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Jos liikenne sähköistyy tavoitteen mukaisesti, myös vaikutus fossiilisen polttoaineen hintaan jää huomaamattomaksi. Kuljetusten kustannuksia pidetään tarkkaan silmällä, Timo Harakka linjaa.

    Liikenteen kasvihuonekaasujen puolittamisen tavoite vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna määriteltiin jo Juha Sipilän (kesk) hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa 2016 osana Suomen sitoumusta EU:n päästövähennystavoitteissa.

    Marinin hallituksen suunnitelma koostuu kolmesta eri vaiheesta, joista ensimmäinen sisältää useita tukia ja kannustimia vähäpäästöisen liikenteen edistämiseksi. Ensimmäisen vaiheen kustannukset kohdistuisivat pääosin vuosille 2022-26 ja olisivat tuolloin yhteensä noin 360 miljoonaa euroa.

    Lisäksi luvassa ovat toinen ja kolmas vaihe, joista viimeiseen kuuluvat muun muassa mahdolliset veronkorotukset, päästökauppa sekä ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuva liikenneveromalli.

    Ensimmäinen vaihe – tukea fossiilisista polttoaineista luopumiseen

    Ensimmäisen vaiheen tukien ja kannusteiden avulla korvataan fossiilisia polttoaineita muun muassa sähköllä ja biokaasulla, uudistetaan ajoneuvokantaa ja nostetaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta.

    Toimenpiteitä on 20 ja ne vähentävät hiilidioksidipäästöjä arviolta noin 0,62 megatonnia, mikä on yli kolmasosa tiekartan tavoitteesta.

    Toimet fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi ovat:

    • Biokaasun ja sähköpolttoaineiden sisällyttäminen jakeluvelvoitteeseen

    • Jakeluinfratuki julkisille lataus- ja kaasuntankkausasemille

    • Latausinfratuki taloyhtiöille ja työpaikoille

    • Huoltoasemien latauspisteiden sääntelytarpeen arviointi

    • Latauspalveluiden yhteiskäyttö ja roaming

    Lisäksi tarkoitus on toteuttaa seuraavat toimet autokannan uudistamiseksi:

    • Autovalmistajia koskevan sitovan CO2-raja-arvon päivittäminen

    • Täyssähköautojen hankintatuki

    • Konversiotuet etanoli- ja kaasuautoille sekä mahdollisesti myös sähkökäyttöisille kuorma-autoille

    • Romutuspalkkiokampanjat

    • Sähkö- ja kaasukäyttöisten pakettiautojen hankintatuki

    • Sähkö- ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuet

    • Julkisen sektorin puhtaat ajoneuvohankinnat

    • Puhtaiden ajoneuvojen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien tutkimus

    Kolmantena ovat toimet liikennejärjestelmän tehostamiseksi, eli:

    • Liikennejärjestelmäsuunnitelmat (Liikenne 12 –suunnitelma ja kaupunkien suunnitelmat)

    • Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma ja olosuhteiden parantaminen

    • Joukkoliikennetuet

    • Liikkumisen ohjauksen tuki

    • Suuret ajoneuvot tiekuljetuksissa

    • Väylien kunnossapito

    • Logistiikan digitalisaatio

    Osa toimista, kuten kaasukäyttöisen kuorma-auton ja täyssähköautojen hankintatuet ovat jo käynnissä, ja niitä esitetään jatkettavaksi. Osaan jatkettavista toimista on esitetty myös rahoituksen lisäämistä.

    Toinen vaihe – etätyö, liikenteen uudet palvelut ja jakeluvelvoitteen nosto

    Käynnissä olevissa hankkeissa arvioidaan muun muassa etätyön ja liikenteen uusien palveluiden vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Lisäksi selvitetään, miten polttoaineiden hinnannousu vaikuttaisi eri toimialojen yrityksiin.

    Myös uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen nostoa arvioidaan. Samoin arvioidaan sähköpolttoaineiden saatavuutta, kustannuksia ja vaikutuksia polttoaineiden hintaan.

    Vaikutusarvioinnit valmistuvat syksyyn 2021 mennessä. Tuloksia hyödynnetään, kun päätetään fossiilittoman liikenteen tiekartan kolmannen vaiheen toimenpiteistä.

    Kolmas vaihe – tarvittaessa päätös täydentävistä keinoista

    Kolmas vaihe on ehdollinen eli jos tavoite päästöjen puolittamisesta ei näytä toteutuvan riittävän pian, hallitus tekee päätökset muista tarvittavista toimista.

    Tätä varten hallitus jatkaakin nyt eri toimenpiteiden, kuten fossiilisten polttoaineiden kansallisen päästökaupan sekä ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvan liikenneveromallin valmistelua.

    Hallituksen mukaan tarvittavan lainsäädännön valmistelu alkaa nyt kaikissa asiaan liittyvissä ministeriöissä.

    Vuonna 2019 autojen yhteenlaskettu kilometrimäärä eli liikennesuorite Manner-Suomen maantie- ja katuverkolla oli yhteensä 50 387 miljoonaa autokilometriä.

    Suomen autokanta sähköistetään ja ajettuja kilometrejä vähennetään

    Fossiilittoman liikenteen tiekartassa on määritelty alatavoitteita liikennejärjestelmän eri osa-alueille vuosille 2030 ja 2045. Näistä oleellisimpia ovat:

    1) Liikenteessä olisi vuonna 2030 noin 700 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa ja noin 45 000 sähkökäyttöistä pakettiautoa, joista vähintään puolet olisi täyssähköautoja. Vuonna 2020 sähköautoja oli 55 318, joista suurin osa lataushybridejä ja loput 9697 täyssähköautoja.

    2) Kaasuautoja olisi vuonna 2030 noin 130 000. Lisäksi Suomen teillä liikkuisi noin 4600 sähkökäyttöistä ja noin 6200 kaasukäyttöistä kuorma-autoa ja –bussia. Vuonna 2020 Suomessa oli kaasukäyttöisiä henkilöautoja 12 355 ja kuorma- ja linja-autoja noin 300. Sähkökäyttöisiä kuorma- ja linja-autoja oli noin 100.

    3) Ajokilometrien määrä olisi lähellä vuoden 2019 tasoa vuosina 2030 ja 2045.

    4) Liikenteen energiankulutus pienenisi merkittävästi. Jäljelle jäävä energiankulutus katettaisiin vuonna 2045 sähköllä, vedyllä, biokaasulla, biopolttoaineilla ja muilla uusiutuvilla polttoaineilla.

    5) Kaupunkiseuduilla liikuttaisiin vuonna 2030 ja 2045 huomattavasti nykyistä enemmän kävellen, pyöräillen ja erilaisia liikenteen palveluita hyödyntäen. Maaseudulla auto säilyisi pääasiallisena kulkumuotona, mutta sen käyttövoimat muuttuisivat huomattavasti.

    Osion tuoreimmat

    Luitko jo nämä?