Ministeriön valtuuttama kansalaisraati haluaa muuttaa auto- ja ajoneuvoveroja radikaalisti – ”eri säännöt pohjoiseen ja etelään” - Autot - Ilta-Sanomat

Ministeriön valtuuttama kansalaisraati haluaa muuttaa auto- ja ajoneuvoveroja radikaalisti – ”eri säännöt pohjoiseen ja etelään”

Kansalaisraatiin valittujen suomalaisten tehtävänä oli arvioida vuoteen 2035 ulottuvan uuden ilmastosuunnitelman oikeudenmukaisuutta ja vaikuttavuutta sekä muodostaa aiheesta julkilausuma.

Ohjatun työskentelyn aikana raati kuuli asiantuntijoita, arvioi keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman piiriin kuuluvien ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta ja vaikuttavuutta sekä kirjoitti julkilausuman aiheesta. Julkilausuma sisältää muun muassa raadin arvion ajoneuvoverotuksen muuttamisesta.

3.5. 11:51

Yli 8 000:sta satunnaisesti valitusta suomalaisesta koottu 30-henkinen kansalaisraati on laatinut julkilausuman pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen suunnittelemien ilmastotoimien oikeudenmukaisuudesta.

Mainittujen toimien puhutuimpiin kuuluvat suunnitelmat ajoneuvoverotuksen muuttamisesta sekä bensiinin ja dieselin hinnasta, joista raati ilmoittaa kannakseen sanatarkasti seuraavaa:

”Ajoneuvoverotuksen tulee olla johdonmukainen ja perustua kaikilta osin ajoneuvon päästöihin, mukaan lukien käyttövoimavero. Autovero tulee poistaa, jotta Suomen autokantaa saadaan uudemmaksi. Fossiilittomia polttoaineita käyttävien autojen verotusta tulisi keventää entisestään. Tällä hetkellä käytössä olevia ajoneuvoveron vapautuksia pitäisi laajentaa alueellisen oikeudenmukaisuuden mukaisesti. Esimerkiksi vuosittaisessa ajoneuvoverotuksessa otetaan huomioon alueelliset tekijät: eri säännöt pohjoiseen ja etelään, kuten liikennevakuutuksissa voidaan tehdä.”

Raadin julkilausumaa voi pitää puntaroituna ja tilastollisesti pätevänä (ks. faktalaatikko) kansalaismielipiteenä siitä, kuinka ajoneuvoverotus ja polttoaineiden hinnanmuutokset voitaisiin toteuttaa siten, että uudistukset olisivat mahdollisimman vaikuttavia, mutta samalla kohtelisivat kansalaisia kansalaisten itsensä mielestä oikeudenmukaisesti.

”Fossiilisten polttoaineiden verotusta ei pitäisi vielä nostaa, koska se osuu kaikkein kipeimmin pienituloisiin, joilla ei ole varaa vaihtaa sähköautoon, mutta jotka kuitenkin autoa tarvitsevat. Polttoaineverotuksen nosto on oikeudenmukaista vasta silloin, kun käytettyjen sähköautojen hinnat ja tarjonta ovat samalla tasolla kuin fossiilisilla polttoaineilla kulkevat”, julkilausuma päättää vielä bensiinistä ja dieselistä.

Se, miten raatilaisten esittämä yhteinen mielipide aikanaan vaikuttaa aiheesta tehtäviin poliittisiin päätöksiin, on kuitenkin vielä epäselvää.

Tänään 3. toukokuuta raadin julkilausumaa käsitellään joka tapauksessa pääministeri Marinin johtamssa ilmastopolitiikan pyöreän pöydän kokouksessa, minkä ohella tulosten käsittely jatkuu myös muun muassa hallituksen ilmastosuunnitelman laadinnan tueksi asetetussa työryhmässä.

Käytännössä raadin julkilausuman sisältämä ”eri säännöt pohjoiseen ja etelään” voisi tarkoittaa esimerkiksi nykyisten ajoneuvoverojen porrastamista ajoneuvon haltijan postinumeron tai itse ajoneuvosta saadun sijaintitiedon perusteella.

Näin kansalaisraati koottiin

Raadin osallistujat rekrytointiin alkujaan 8 000:lle satunnaisesti valitulle suomalaiselle lähetetyllä kyselyllä, johon vastanneista tutkijat muodostivat raatiin kutsuttavan joukon satunnaisotannan ja kiintiöinnin avulla siten, että raadissa olivat mahdollisimman hyvin edustettuina eri väestöryhmät iän, sukupuolen, asuinpaikan ja koulutustaustan suhteen.

Kaikista kutsutuista 37 vahvisti osallistumisensa, ja lopulta 33 henkilöä osallistui raadin työskentelyyn alusta loppuun. Raadin jäsenistä lopulta 30 äänesti julkilausuman hyväksymisen puolesta, 2 äänesti tyhjää ja 1 oli poissa.

Kansalaisraati oli jatkoa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelussa tehdylle kansalaisten kuulemiselle, johon tuli lopulta ennätykselliset 18 000 vastausta.

Kansalaisraadin tilasi käyttöönsä ilmastopolitiikan pyöreä pöytä yhdessä ympäristöministeriön kanssa ja raadin toteuttivat Turun yliopiston tutkijat. Tutkijoiden kirjoittama kansalaisraadin loppuraportti raadin työstä ja vastauksista myös eriävine mielipiteineen valmistuu kesäkuussa 2021.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?