Sähköautoihin liittyvät hidaslataus ja pikalataus ovat termeinä tuplaongelmallisia - Autot - Ilta-Sanomat

Sähköautoihin liittyvät hidaslataus ja pikalataus ovat termeinä tupla­ongelmallisia

Latausnopeuteen viittaavat termit voivat olla ongelmallisia mikäli niitä käytetään numeroitujen standardilataustapojen synonyymeinä.

Kuvassa iloisessa sekamelskassa sekä lataustavan kaksi (2) että lataustavan kolme (3) mukaiset johdot.

19.4. 16:01

Jos sähköautoilu on sinulle pienemmässäkään määrin tuttua, tiedät todennäköisesti sen, että lataustapaa kaksi (2) kutsutaan usein tilapäis- tai hidaslataukseksi, lataustapaa kolme (3) peruslataukseksi ja lataustapaa neljä (4) puolestaan pikalataukseksi.

Erillinen tolpassa sijaitseva latauslaite tekee kuvan lataustilanteesta lataustavan kolme (3) mukaisen. Jos sama laitteisto sijaitsisi kaapelissa, tapaa kuvattaisiin lataustapa kahdeksi (2).

Käytännössä kyseiset tavat erottaa toisistaan selvimmin pistokkeen sekä itse latausjohdon ulkonäöstä (katso kuvat).

Teknisesti kyseisiä tapoja voi aloittaa kuvailemaan esimerkiksi siten, että jos sähköautoa ladataan tavallisesta 32 ampeerin (22 kW) tai 16 ampeerin (11 kW) voimavirtapistorasiasta siihen tarkoitetulla suojalaiteyksikön sisältävällä latausjohdolla, kyseessä on lataustapa kaksi (2).

Tässä ladataan lataustavan kolme mukaisella johdolla. Kuvasta sitä ei kuitenkaan voi päätellä, sillä itse latauslaite on kuvan ulkopuolella.

Lataustavaksi kolme (3) eli peruslataukseksi tilanne muuttuu, kun suojalaiteyksikkö ei sijaitsekaan itse kaapelissa vaan kiinteässä, esimerkiksi autokatokseen tai pihatolppaan asennetussa laitekotelossa.

Lataaminen kakkostavalla (2) voi kuitenkin olla latauslaitteesta aivan yhtä nopeaa kuin lataustavalla kolme (3), joten kakkostilanteen kutsuminen hidaslataukseksi ei varsinaisesti ole juuri loogista.

Tässä on käytössä ilmiselvä lataustapa neljä, minkä erottaa kuvassa näkyvästä perustasoa jykevämmästä kahvallisesta ”pikalatauspistokkeesta” sekä siihen liittyvästä pykälää paksummasta kaapelista.

Vastaavasti yleisin sovellus lataustavalle neljä (4) on pikalataus esimerkiksi huoltoasemalla, mutta markkinoilla on myös ”hitaita pikalatureita”, joiden antama teho on vain noin 20 kilowatin suuruusluokkaa.

Ääritilanteissa lataustapaa neljä (4) edustava ”pikalataus” voi siis olla jopa hitaampaa kuin lataustavan kolme (3) ”peruslataus” ja lataustavan kaksi (2) ”hidaslataus”!

Lataustapojen kaksi (2) ja kolme (3) ajoneuvopistoke näyttää tältä.

Suomen Sähköteknillinen Standardoimisyhdistys SESKO:n mukaan termi hidaslataus on kuitenkin yhä käyttökelpoinen niin sanotusta kotitalous- eli sukopistorasiasta lataamisesta puhuttaessa. Tällöin latausvirta on tyypillisesti vain kahdeksan ampeeria (8A), eli ajallisesti toimintamatkaa latautuu tyypillisesti vaatimattomat vajaat 10 kilometriä per lataustunti.

Kuvan ajoneuvoon voi liittää myös lataustapa neljän (4) mukaisen pistokkeen. Se käy selväksi latausrasian liittimen alaosasta.

Ovatko eri lataustavat sinulle jo tuttuja vai vieläkö on opiskeltavaa? Voit kommentoida aihetta alla.

Eilisen nopea on jo lähes tämän päivän hidas

Termi nopeus on sähköauton lataamisesta puhuttaessa suhteellinen käsite Esimerkiksi 50 kilowatin pikalataus oli nopeaa 2010-luvun alussa, kun autojen akkujen kapasiteetit olivat 20 kilowattitunnin suuruusluokkaa.

Vuonna 2021 markkinoilla on kuitenkin jo 350 kilowatin latauslaitteita ja sähköhenkilöautojen akkukapasiteetit ovat jopa 100 kilowattitunnin suuruusluokkaa maksimilataustehon ollessa jopa 270 kilowattia.

SESKO:n mukaan onkin siis jo perusteltua todeta, että eilen nopea ei sähköautoista puhuttaessa tarkoita enää samaa kuin nopea tänä päivänä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?