Suomen alkuperäiskansa saamelaisten korkein poliittinen elin eli saamelaiskäräjät on ottanut kantaa hallituksen suunnitelmiin fossiilittomasta liikenteestä.
Käräjät haluaa muun muassa romutuspalkkion laajentamista niin, että palkkion saisi myös siirryttäessä vähäpäästöisempään, vaikkakin fossiilista polttoainetta käyttävään ajoneuvoon, ”etenkin jos ja kun CO2-raja-arvot kiristyisivät ja/tai ajoneuvo- ja polttoaineveroja korotettaisiin”.
Tärkeinä liikkumisvälineinä saamelaiskäräjät nostaa esiin erityisesti fossiilittomat maastoajoneuvot, kuten esimerkiksi moottorikelkat ja mönkijät, joiden hankintaan saamelaiskäräjät toivoo valtiotason taloudellista tukea.
Lue lisää: Näin sähköauton latauskyky ja -nopeus vaihtelevat – merkki- ja mallikohtaiset erot suuria
Sähköiseen liikkumiseen käräjien lausunto suhtautuu ainakin osin skeptisesti, ja korostaa muun muassa sitä, kuinka ”ajoneuvon toimintakyvyttömyys kesken matkan voi johtaa vakaviin seuraamuksiin”.
Koska ajoneuvokaluston ikä pohjoisessa on usein vanhaa ja liikenne suhteellisen runsaat päästöt aiheuttavaa, saamelaiskäräjät on huolissaan myös nousevien autoilukustannusten kompensoinnista:
”Toimenpiteeksi ehdotetun bensiini- ja dieselautojen ajoneuvoveron ja polttoaineveron korotusten vaikutukset voivat kuitenkin muodostua kohtuuttomiksi arktisella alueella asuville ja toimiville. Etätyömahdollisuuksien puuttuminen monilla toimialoilla, sähköteknologian luotettavuuskysymykset, suppeat työllistymisvaihtoehdot, julkisten palveluiden keskittämiskehitys, pitkät etäisyydet ja julkisen liikenteen suppea saatavuus voivat tehdä veronkorotuksesta sosiaalisesti epäoikeudenmukaisen toimenpiteen”, saamelaiskäräjien lähettämä lausunto summa tulonsiirtotarpeita.
Lue lisää: Kukapa olisi uskonut lumettomina talvina: Uudellamaalla näkyy nyt moottorikelkkavillitys!
Kävelyä ja pyöräilyä saamelaiset ei sen sijaan näe arjen vaihtoehtona:
”Suomen arktisella alueella kävely ja pyöräily ovat toistaiseksi erittäin etäisiä vaihtoehtoja päivittäiselle työmatkaliikenteelle, vapaa-ajan liikenteelle sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvälle liikenteelle. Tämä siksi, että toimintojen ja palveluiden keskittämiskehitys ei edelleenkään osoita muuttumisen merkkejä.”
