Enemmistö suomalaisten taloustutkijoiden akateemisen asiantuntijapaneelin jäsenistä ei kannata ajatusta, että auton käyttöä tulisi polttoaineveron sijaan verottaa ”sellaisella paikantamiseen perustuvalla kilometriverolla, jonka suuruus vaihtelisi sillä perusteella missä autoilu tapahtuu”.
Prosenteissa mitattuna Suomalaiseksi ekonomistipaneeliksi nimetyn riippumattoman paneelin jäsenistä tällaista kilometriveroa vastustaa 61 prosenttia ja kannattaa 17 prosenttia.
Lopuilla eli 23 prosentilla vastaajista ei ole aiheesta selkeää mielipidettä.
Taloustieteilijät pitävät kuitenkin sinänsä oikeansuuntaisena periaatetta, että ruuhkaisilla alueilla autoilun haitoista tulisi maksaa muuta maata enemmän.
Jos kilometreistä kerätään rahaa, mihin varat lopulta menevät?
Kilometriveron suurina ongelmina panelistit näkevät muun muassa järjestelmän kustannukset sekä mahdolliset tietoturvakysymykset.
Osa vastaajista epäilee myös sitä, kohdentuisiko kilometrivero sittenkään nimenomaan päästöjen vähentämiseen vai menisivätkö kerätyt varat kuitenkin aivan muuhun käyttöön.
Polttoaineverojen korottaminen on poliittisesti hyvin kuuma peruna
Autoveron osalta noin puolet (49 %) ekonomisteista katsoo, ettei autoveron poistaminen ole tehokas keinoa muuttaa Suomen autokantaa vähäpäästöisemmäksi.
Loppujen mielipiteet hajaantuvat autoveron poistoa kannattaviin (21 %) ja kannastaan epävarmoihin (29 %).
Enemmistö vastaajista (79 %) sen sijaan kannattaa fossiilisten polttoaineiden verotuksen kiristämistä sillä siitä, että ”päästötavoitteita ei voida saavuttaa jollei fossiilisten polttoaineiden hintaan ja kulutukseen puututa”, vallitsee melko selkeä yksimielisyys.
Huomattavaa on, että korutusaihetta pidetään ekonomistien joukossa ”yhteiskunnallisesti herkkänä, koska polttoaineiden verotus on jo nykyisellään kireää”.
Suomen hallitus tähtää fossiilittomaan liikenteeseen
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen linjauksen mukaan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt tulee vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pitkällä aikavälillä liikenteen päästöjen vähentämisen tulee vastata Suomen hiilineutraaliustavoitetta.
Käytännössä kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt aiotaan näin ollen puolittaa vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon, minkä jälkeen liikenne muutetaan kokonaan nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä.
Ekonomisteille voi esittää jatkokysymyksiä Ekonomistikoneessa
Suomalainen ekonomistipaneeli selvittää, mitä suomalaiset taloustieteilijät ajattelevat talouden tärkeistä aiheista.
Paneelin kantavana ideana on, että kuka tahansa voi ehdottaa taloustieteilijöiden pohdittavaksi mitä tahansa talouspolitiikan alan alan ajankohtaista kysymystä Ekonomistikoneeksi nimetyssä verkkopalvelussa, osoitteessa ekonomistikone.fi
Paneelille esitettävät kysymykset valitsee taloustutkijoista koostuva raati, jonka puheenjohtaja on professori Mika Maliranta.
Ekonomistipaneeliin on kutsuttu vastaajiksi kaikki virassa olevat suomalaiset kansantaloustieteen ja taloustieteen professorit, apulaisprofessorit sekä taloustieteen tutkijat, jotka ovat RePec-julkaisutietokannan kärjessä.
Lisäksi mukaan on kutsuttu neljän taloudellisen tutkimuslaitoksen (PT, PTT, VATT, Etla) sekä Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston johtajat ja tutkimusjohtajat ja vastaavassa asemassa olevat.
