Ennätysmäärä suomalaisia vastannut autoiluun vahvasti liittyvään ministeriön kyselyyn – ”mitä kansalaiset pitävät hyväksyttävinä ja mitä eivät” - Autot - Ilta-Sanomat

Ennätysmäärä suomalaisia vastannut autoiluun vahvasti liittyvään ministeriön kyselyyn – ”mitä kansalaiset pitävät hyväksyttävinä ja mitä eivät”

Ympäristöministeriön kysely kotitalouksien kulutusperusteisista päästöistä kuten liikenteestä, asumisesta ja ruokailusta ja niiden ohjauskeinoista on ylittänyt kaikki aiempien ilmastokyselyiden ennätykset.

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan liittyvään kansalaiskyselyyn voi vastata 19.2.2021 saakka. Samalla päivämäärällä sulkeutuu myös lausuntomahdollisuus ns. Fossiilittoman liikenteen tiekarttaan eli hallituksen periaatesuunnitelmaan lähinnä tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä.

3.2.2021 16:06

Tähän mennessä jo tuhannet kansalaiset ovat vastanneet tuloillaan olevaan Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan liittyvään kansalaiskyselyyn ja vastausmäärä kasvaa yhä.

Yhteensä vastanneiden lukumäärä on jo nyt suurempi kuin vastaavissa kyselyissä koskaan aiemmin, ympäristöministeriöstä kerrotaan.

Kyselyssä sivutaan esimerkiksi liikenteen verotusta, vaikka verotus ei ympäristöministeriön vastuulle suoraan kuulukaan.

– Kyselyllä on tarkoitus selvittää, mitä ilmastotoimia kansalaiset pitävät hyväksyttävinä ja mitä eivät, ministeriön erityisasiantuntija Miia Berger kertoo.

Berger haluaa kuitenkin korostaa, että ilmastosuunnitelman valmistelu on vasta alkutekijöissään, ja että kyselyssä esiintyvät rankkaakin keskustelua herättäneet toimenpiteet ovat ”vain tyypillisimpiä ohjauskeinoja suurimpiin kulutusperusteisiin päästölähteisiin liittyen”.

Kyselyn poikkeuksellisen suuren suosion taustalla on Bergerin mukaan todennäköisesti se, että keskustelussa olevat ilmastoasiat koskevat nyt kansalaisten jokapäiväisiä arjen valintoja kuten yksityisautoilua, kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä myös näihin linkittyviä asumisen ja työnteon realiteetteja.

– Polttoaineverotus on yksi aiheista, joka herättää tunteita. En ole vielä tutustunut kyselyssä kertyneeseen materiaaliin, mutta oletan, että vastauksissa korostuvat ääripäät. Osa toivoo kovasti konkreettisia ilmastotoimia ja osa taas vastustaa niitä tiukasti.

Ympäristöministeriön kyselyn ohella myös valtionhallinnon Lausuntopalvelu.fi -palvelussa kerätään parhaillaan mielipiteitä liikenteen päästöihin olennaisesti liittyviin valtiollisen tason hankkeisiin kuten fossiilittomaan liikenteeseen tähtäävään Fossiilittoman liikenteen tiekarttaan sekä Valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.

Näistä kansalaisia näyttää kiinnostavan erityisesti hallituksen periaatepäätös kokonaan fossiilittomasta liikenteestä, joka on kerännyt jo kymmenittäin kansalaiskommentteja. Tämän voi katsoa olevan hieman poikkeuksellista, sillä yleensä lausuntopalvelussa erilaisiin suunnitelmiin ja dokumentteihin kantaa ottavat lähinnä eri organisaatiot ja instituutiot kuten etujärjestöt, kunnat ja valtion viranomaiset.

– Nämä liittyvät kaikki yhteen vaikka kyseessä ovatkin itsenäiset työryhmät ja suunnitelmat, Berger kertoo.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

– Ilmastotoimia pitää nyt kiristää jotta tähän päästään, ja siirtymä halutaan tehdä oikeudenmukaisella tavalla.

Hallitusohjelman mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035

Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt tulee hallitusohjelman mukaan vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pitkällä aikavälillä liikenteen päästöjen vähentämisen tulee vastata Suomen hiilineutraaliustavoitetta.

Hallitusohjelman mukaan tällä hallituskaudella laaditaankin muun muassa tiekartta eli suunnitelma fossiilittomaan liikenteeseen.

Kyseisessä tiekartassa esitetään keinot, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon ja liikenne muutetaan nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä.

Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteet kohdentuvat ensisijaisesti tieliikenteeseen, josta aiheutuu valtaosa liikenteen päästöistä.

Tiekartta koostuu kolmesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa edistettäisiin fossiilisten polttoaineiden korvaamista, ajoneuvokannan uudistamista ja liikennejärjestelmän energiatehokkuutta erilaisin tuin ja kannustimin. Päätökset tuista ja kannustimista tehtäisiin alkuvuodesta 2021.

Toisessa vaiheessa arvioitaisiin keinoja, joiden vaikutuksista päästöihin tarvitaan lisää tietoa ennen päätöksentekoa. Vaikutusarvioinnit valmistuisivat viimeistään syksyllä 2021. Viimeinen vaihe on ehdollinen.

Syksyllä 2021 hallituksen on puolestaan tarkoitus arvioida sitä, riittävätkö ensimmäisen ja toisen vaiheen keinot sekä EU-tasolla tehtävät päätökset Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Jos tavoite ei näytä toteutuvan, hallitus on näillä näkymin tekemässä ”päätökset muista tarvittavista toimista”.

Kyseisiä päätöksiä tehtäessä huomioitaisiin ”päästövähennysten kustannustehokkuus, vaikutus kilpailukykyyn sekä alueellinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus”.

Nyt lausuttavana olevan valtioneuvoston periaatepäätösluonnoksen valmistelussa on hyödynnetty lokakuussa 2020 valmistuneen fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmän työtä sekä liikenne- ja viestintäministeriön erikseen tilaamia vaikutusarviointeja.

Luonnos on valmisteltu virkatyönä liikenne- ja viestintäministeriössä ja se viimeistellään nyt lausuntokierroksella saatavan palautteen pohjalta. Suunnitelmasta on tarkoitus tehdä valtioneuvoston eli hallituksen periaatepäätös keväällä 2021.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?