Autoilu Suomessa käynnistyi 1900-luvun alussa, mutta kaikkia naapurimaitamme myöhemmin.
Käytännössä Suomi jäi naapureista jälkeen jo aivan autoiluaikojen alkumetreillä, sillä ensimmäiset autot – joista se ensimmäisistä ensimmäisin saapui myyntiin Turkuun vuonna 1901 – eivät innostaneet meillä ostajia lähellekään samalla tavoin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja emo-Venäjällä.
Syynä laimeaan kiinnostukseen olivat ainakin suomalaisten maanteiden sopimattomuus uudelle liikennevälineelle sekä myös yleinen haluttomuus korvata käytössä olleita hevosliikenteen muotoja alkuaikojen hevosettomilla vaunuilla, selviää FM, YTM Reijo Vallan, 53, uunituoreesta taloushistorian väitöskirjasta nimeltä ”Koeajoja. Auton käyttöönotto Suomessa 1900-1918”.
Vallan tutkimusten mukaan joillakin Suomen paikkakunnilla ilmeni autoilun alkuaikoina myös halua kieltää koko autoilu, vaikka maan senaatti oli jo marraskuussa 1900 katsonut, että maanteillä oli oikeus liikkua myös traktoreilla ja itsestään kulkevilla automobiileilla.
Esimerkkinä edellisestä Hämeessä autoilun kieltohankkeita oli kerralla vireillä peräti useita ja Kajaanissakin hevosajurit esittivät autolla ajamisen kieltämistä vielä niinkin myöhään kuin vuonna 1911.
– Vuosisadan alussa liikenne kuului paikallishallinnossa päätettäviin asioihin. Eri kaupungeissa oli voimassa jopa toisilleen vastakkaisia liikennesääntöjä, Valta kertoo.
Ensimmäisen auton maahantulosta kesti siis useita vuosia, ennen kuin kuin autoilu alettiin nähdä Suomessakin mahdollisena elinkeinona tai ylipäätään hyödyllisenä apuvälineenä.
– Ennen 1920-lukua Suomessa tehtiin paljon hallinnollisia ja poliittisia päätöksiä, jotka silottivat tietä tulevalle autoilulle, vaikka useimpien varhaisten autoilijoiden kokemukset jäivät koeajoiksi.
Helpotuksista huolimatta tie autoilun valtavirtaistumiseen oli lopulta pitkä.
Vallan mukaan nimittäin vasta 1930-luvulla oli lopullisesti selvää, että autoilusta tulisi vielä Suomen maantieliikenteen pääasiallisin muoto.
Reijo Vallan taloushistorian väitöskirjan tarkastustilaisuus pidetään 15.1. klo 12 Jyväskylän yliopistossa. Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoitteessa https://r.jyu.fi/dissertation-valta-150121.
Autoilun alkuvaihe oli suuri teknologinen murros
Laajan teknologisen järjestelmän, jollainen maantieliikennekin on, perusteknologian muutos vaatii alkuvaiheessaan laajan eri yhteiskuntakerrosten ja viranomaisten hyväksynnän.
Vallan väitöskirjasta selviää, että julkiseen tilaan tullut ja mahdollisesti tuleva uusi liikenneväline herätti jo yli sata vuotta sitten tunteita, mielipiteitä ja toimintaa laajasti maan yhteiskunnan eri kerroksissa ja tasoilla.
Varhaiset autot aloittivat siis Suomessakin aivan uudenlaisen yhteiskunnallisen keskustelun, jonka puitteissa autoilijat määriteltiin lopulta tasavertaiseksi osaksi katu- ja maantieliikennettä.
Lopulta lainsäädännössä päädyttiin myös siihen, että yhtenäiset koko valtakuntaa koskevat liikennesäännöt olisivat parempi ratkaisu kuin aiemmat eli autoilua edeltäneeseen jo menneeseen aikaan nojanneet kaupunki- ja läänikohtaiset liikkumissäännöt.
