Paljonko pistokkeella oikein säästää? Kokeilimme erilaisia kulutuslenkkejä keskiluokkaan kuuluvalla järkipään töpselihybridillä - Autot - Ilta-Sanomat

Paljonko pistokkeella oikein säästää? Kokeilimme erilaisia kulutuslenkkejä keskiluokkaan kuuluvalla järkipään töpselihybridillä

Pistokehybridin tuottama bensansäästö riippuu radikaalisti siitä miten autoa voi ja haluaa käyttää. Pienemmän kokoluokan henkilöautoissa talous ei kuitenkaan romahda bensallakaan ajettaessa.

A-Mersun töpseliversion sisäisessä laturissa (7,2 kW) riittäisi puhtia moninkertaisesti siihen nähden, mitä esimerkiksi Ikean ilmainen 1,6-kilowattinen tarjoaa. Ketju on kuitenkin aina vain hyvä kun sen heikoin lenkki, eli tässä kyllä ladataan, mutta hyy-vin hitaasti.­

21.11. 6:55

Jos Suomeen rekisteröityjen henkilöautojen nykyisestä ja varmasti myös tulevasta päästöverotuksesta voi jotain sanoa, niin ainakin sen, että mitä alhaisemmat hiilidioksidilukemat paperilla, sitä pienemmät verot ja maksut. Eikä se bensiinikään luultavasti ole jatkossa enää ainakaan halpenemassa.

Jo pelkästään nämä tosiseikat ovat ajaneet suomalaisia uusien ja jossain määrin myös käytettyjen autojen ostajia pistokehybridiostoksille, eikä siis tässä epävarmuustilanteessa lainkaan ihme. Onhan bensan ja sähkön liitto eräänlainen keskitien kompromissi, jonka myötä siirtymistä sähköiseen liikenteeseen voi ikään kuin harjoitella.

Mutta minkälaisissa summissa ja säästöpotentiaaleissa nykyaikaisten töpselihybridiautojen kanssa liikutaan, eli paljonko ”plugarilla” säästäminen vaatii aikaa ja vaivaa ja minkälaisia eurotason lopputuloksia voi lompakon osalta odottaa?

Selvitimme asiaa tämän hetken kiinnostavimpiin ja järkevimpiin töpselihybrideihin kuuluvalla Mercedes-Benz A 250 e:llä, jonka akku riittää parhaimmillaan jopa 70 kilometrin kertatoimintamatkaan ja joka on kokoluokaltaan tavallinen etuvetoinen henkilöauto, eikä esimerkiksi pelkkä töpselillinen verosuunnittelumaasturi.

Auton oman kännykkäsovelluksen edut korostuvat nimenomaan täyssähköautoissa ja ladattavissa hybrideissä. Esimerkiksi ohjaamon esilämmitys kannattaa yleensä käynnistää aina, kun auto on vielä piuhassa.­

Tämän sinänsä epätieteellisen, mutta kuitenkin realistisessa arkiajossa tehdyn kulutuslenkkikokeen perusteella voi todeta, että A-Mersun kaltaisessa ”kansanautopään” töpseliautossa bensiinimoottori on olemassa parhaimmillaan melkeinpä pelkän mielenrauhan sekä satunnaisten pidempien matkojen vuoksi.

Mutta koska pelkkiä bensakoneellisiakin töpseliautojakin on monenlaisia, kerrataan alkuun muutama perussuure.

Erityisen tärkeää lataushybridissäkin on nimittäin lataamisen nopeus ja akun koko. Eli mitä todennäkösemmin lataamisessa on jotain järkeä, sitä useammin sitä tulee lähtökohtaisesti myös harrastettua.

Miksi tehdasnavigaattori kannattaa uudessa Mercedes-Benzissä pitää tutullakin reitillä päällä? No siksi, että moottorinohjaus osaa hyödyntää karttadataa eli käytännössä ennakoida erilaisia eteen tulevia tilanteita ja ylipäätään koko reittiä. Ja se näkyy ennen muuta kulutuksessa.­

Esimerkin A-Mersussa on vakiona 15,6 kilowattitunnin kokoinen ajoakku ja mukavasti peräti 7,2 kilowatin laturi, joka lataa täydellä teholla ilahduttavasti jo 16 ampeerin sulakkeen takaa kahdesta vaiheesta.

Selkosuomella sanottuna tavalliset omakotitalo- ja mökkisähköt (asiallisella kiinteällä latauslaitteella jatkettuna) siis riittävät ja yhä monin paikoin vielä ilmaisista markettilatureistakin irtoaa käytännössä aina niin suuri teho kuin tarjolla vain on.

Lyhytkin asiointilataus kannattaa, jos ajoakku täyttyy nopeasti. Esimerkkiauton eli töpseli-A:n tapauksessa virtaa imeytyy puolessa tunnissa parhaimmillaan parinkymmenen kilometrin edestä.­

Käytännön esimerkkinä edellisestä Mercedes-Benz A 250 e:n akku latautuu asiallisella kotilatauslaitteella tyhjästä täyteen jopa alle kahdessa tunnissa. Ja auto kannattaa kytkeä myös marketlaturiin melkeinpä aina, kun asiointi kiinteistöllä kestää varttia kauemmin.

Hankalimmillaan Mersunkaan ajoakku ei tietenkään täyty lainkaan, jos latausaikaa tai vapaata latauslaitetta ei määränpäässä yksinkertaisesti ole.

Tai jos onkin, niin vierailukiinteistön latauslaite saattaa yllättäen tarjota vain melko pientä lataustehoa, kuten oli asian laita esimerkiksi eteen osuneessa Ikean myymälässä.

Ilmainen, mutta kovin pienitehoinen lataustolppa osoittautui siis tässä eräänlaiseksi katkaistuksi lyijykynäksi, josta saatu hyöty jäi lähinnä kosmeettiseksi hyvesignaloinniksi.

Lataushybridin talous romahtaa varsinkin isoissa katumaastureissa heti, kun sähkö loppuu. Keskikokoluokan autossakin akun tyhjentyminen tuntuu, mutta eteenpäin pääsee silloinkin vielä tolkullisilla lukemilla. Selvää kuitenkin on, että latausauton vakiopysäköintipaikassa pitäisi aina olla myös latausmahdollisuus.­

Joka tapauksessa parhaimmillaan – jos tyypilliset ajomatkat ovat siis lyhyitä ja päätepisteissä on tarjolla helppo latauspaikka jossa auto ehtii myös seistä – voi sähköajo lähennellä peruskulutukseltaan kohtuullisen pihillä ja suhteessa aika isoakkuisella autolla sataakin prosenttia – ja bensan kulutus sitä myöten lähes nollaa.

Toisaalta jos kertareissu on pitkä, hyytyy ajoakun tuoma kulutushyöty jopa mainion yli 70 km:n sähkötoimintamatkan tarjoavassa pikku-Mersussakin nopeasti.

Jos latauskaapeleita tarvitaan usein, pitää niiden sijaita käytön kannalta järkevästi. Tavaratilan alalokero sopiikin parhaiten tilapäislatauskaapelille, ei joka pysähdyksessä esiin otettavalle perusjohdolle.­

Ihan hyödytön ajoakku ei kuitenkaan pidemmälläkään kertareissulla ole, sillä lataus auttaa kulutuspuolella aina.

Tästä esimerkkinä parinsadan kilometrin taival moottoritiellä vaatii Mercedes-Benz A 250 e:llä bensiiniä vain noin 150 kilometrin edestä, jos liikkeelle lähtee valmiiksi täyteen ladatulla autolla.

Keskikulutus Helsinki-Tampere -reissulla jää siis pikku-Mersulla ajettaessa tällä tavoin helposti alle viiden litran, vaikka nopeudessa eikä esimerkiksi lämmityksessä säästelisi yhtään.

Rehellisyyden nimissä on toki todettava, että nopeasti Hangosta-Nuorgamiin -tyyppisellä reissulla töpselihybridin hyödyt ovatkin sitten jo melkein olemattomat eli kutistuvat lataamatta samassa tahdissa kertyvien kilometrien kanssa.

Edellistä hieman kuvaten A 250 e:n moottoritiekulutus tyhjällä akulla pyörii tasaisessa ajossa reilussa kuudessa litrassa sadalla.

Eihän sekään siis toki aivan paha luku ole ja kaukana isojen ladattavien bensamaastureiden vastaavista, mutta lataamattomana pistokehybridin kulutus nousee joka tapauksessa pienessä perheautoluokassakin (laturivierailuilla ryyditettyyn seka-ajoon nähden) helposti yli kaksinkertaiseksi.

Tässä todiste! Seitsemäänkymmeneen kilometriin kelpaava ajoakku riittää varsin monenlaiseen käyttöön. Erityisen suurta hyötyä akusta on taajamissa, sillä siellä sähköä kuluu suhteessa vähemmän kuin maantiellä. Perinteisessä bensa-autossahan asia on tyypillisesti aivan päinvastoin.­

Euroissa töpselihybridin tuoman hyödyn voi joka tapauksessa summata pikku-Mersun esimerkin puitteissa niin, että ahkera lataaminen säästää sadan kilometrin bensiinikustannuksia parhaimmillaan jopa lähes kymmenen euron edestä.

Ja jos vuositasolla kilometrejä tulee esimerkiksi Suomessa tyypilliset kymmenentuhatta, voi kyseisen säästön eteen lisätä kertoimeksi satasen. Eli puhua karkeasti tuhannesta eurosta.

Mersun oma asointilatauskaapeli on poikkeuksellisen fiksusti kierremallinen, eli menee melko siististi vaikkapa takajalkatilaan. Ratkaisu on luonnollisesti kalliimpi kuin yleisin suora spaghettijohto.­

Tässä esitetyt luvut ovat luonnollisesti muutenkin vain karkeita ja suuntaa antavia, mutta selvää on, että töpselihybridin mahdollistama säästöpotentiaali on myös pienperheluokan pikkuautossa parhaimmillaan merkittävä.

Toisaalta satunnaiset pidemmät matkat eivät myöskään tämän kokoluokan töpselihybridiautoissa romahduta taloudellisuutta lähellekään samalla tavalla kuin vaikkapa jo pariin otteeseen mainituissa isoissa latausmaastureissa, jotka kuluttavat latauksen loputtua helposti toistakymmentä litraa satasella.

Tarkempaa kustannusvertailua tehtäessä pitää joka tapauksessa valita, mitä kaikkea omaan hyöty-kulu -laskelmaansa ottaa ja mitä lopulta vertailee keskenään.

Bensansäästöhyödystä on rehellistä vähentää esimerkiksi sähkökulut, jotka tosin ovat energian osalta yleensä varsin vaatimattomat eli luokkaa pari euroa per 100 km.

Muista nämä kulut kun vertailet ladattavan hybridiauton kannattavuutta:

  • Polttoainekustannukset (bensiini tai diesel)

  • Sähkökustannukset (missä autoa tyypillisesti ladataan)

  • Vakuutuskulut

  • Autovero + käyttövoimavero (riippuvat merkittävästi varsinkin päästöistä)

  • Auton oletettu arvonalenema

  • Rahoituskustannus

  • Rengaskulut

  • Katsastus, pesut ja muu huolenpito

  • Huolto- ja korjauskulut

  • Pysäköintikulut (ladattavia autoja ladataan aina pysäköitynä)

Lisäksi myös ajo- ja käyttöprofiililla on nykyään suuri merkitys. Osa autoista on edullisimmillaan esimerkiksi taajamissa, osa taas maantiellä.

Tällainen on testiautona käytetty Mercedes-Benz A 250 e EQ Power:

  • Moottori R4, 1 332 cm³ ja sähkömoottori, järjestelmäteho 160 kW (218 hv), 450 Nm

  • Ajoakku 15,6 kWh

  • Suorituskyky 0–100 km/h 6,7 s, huippunopeus 240 km/h

  • Kulutus 1,4 l/100 km 95E10

  • CO2-päästöt 33 g/km

  • Voimansiirto A8, etuveto

  • Mitat p 4419, l 1796, k 1440 mm, akseliväli 2729 mm, omamassa 1 700 kg, tavaratila 345 l, tankki 35 l

  • Hinta 38368 euroa

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?