Suomeen tuodusta täyssähköautosta löytyi osia, jotka oli asennettu ehkä huijaustarkoituksessa - Autot - Ilta-Sanomat

Suomeen tuodusta täyssähköautosta löytyi osia, jotka oli asennettu ehkä huijaustarkoituksessa

Käytettynä maahantuotu Volkswagen e-Golf henkilöauto nosti kuluttajan verenpainetta jo vajaan kuukauden ajokokemuksen jälkeen.

Riidan kohteena olleen e-Golfin konepellin alle oli asennettu mystisiä pikalataukseen viitanneita osia.­

23.11.2020 7:02

Ikävän prosessin kohteeksi joutunut sähkö-Golf oli alkujaan otettu käyttöön 2014 vuoden lopulla ja kaupat autosta tehtiin helmikuussa viime vuonna 25 650 eurolla. Hankintahetkellä täyssähköauton mittarissa oli 24 130 kilometriä, joten ajomääräkin oli hintaan nähden kiinnostavan maltillinen.

Autoa markkinointiin myyjäliikkeen nimissä Nettiauto-sivustolla. Kauppahinnan ostaja maksoi kuitenkin yksityishenkilölle, eikä kauppakirjaa tehty.

Kun auto tuli kuluttajan käyttöön, huomasi hän nopeasti, että auton tasavirralla toimiva pikalataus eli niin sanottu DC-lataus ei onnistunut. Hidaslataus eli AC-lataus sen sijaan toimi.

Asiaa korjaamolla tutkittaessa selvisi, että autossa oli kyllä DC-lataukseen liittyvä pistoke ja kaapelointi, mutta jotain hämärää kokonaisuuteen sisältyi.

Tämän selville saaminen maksoi kuluttajalle tasan tuhat euroa.

Täyssähkö-Golf oli tuotu maahan käytettynä Saksasta ja kuluttaja alkoi tässä vaiheessa epäillä, että pikalatausliitin oli asennettu autoon kenties huijaustarkoituksessa.

Korjaamo jatkoi tutkintaa ja etsi vastausta siihen, miksi autossa oli DC-lataukseen liittyviä osia. Selvisi, että ainakaan valmistaja ei ollut pikalatausta tehtaalla asentanut, eikä DC-lataus ollut Saksassa tuolloin myydyissä täyssähkö-Golfeissa myöskään vakiovaruste.

Merkkikorjaamo arveli, että joku oli kenties yrittänyt asentaa Golfiin pikalatausjärjestelmää jälkeenpäin.

Erikoista korjaamon mukaan oli, että e-Golfin jälkikäteisen muuttamisen pikaladattavaksi ei pitänyt olla käytännössä edes mahdollista, ainakaan lähellekään millään muotoa järjellisillä kustannuksilla.

Selvää siis tässä kohdin oli, että ainakaan tehtaalta lähtiessä tapauksen autossa ei ollut pikalatausta, joten kyse ei ollut kuluttajariitalautakunnan määritelmien mukaan myöskään suoranaisesta viasta.

Myyjä puolestaan huomautti lautakunnalle, että vanhaan autoon oli voitu asentaa mitä tahansa osia jälkikäteen, eikä pikalatausta mainostettu myynti-ilmoituksessa eikä ostaja sitä myöskään tiedustellut. Merkkiliikkeessä ei sen sijaan myyjän mukaan ymmärretty mitään, eli autoa olisi myyjän näkemyksen mukaan tutkittu tarpeettomasti päiväkaudet ja osiakin vaihdettu turhaan.

Myyjä ilmoitti, ettei tiennyt muuta kuin että auton lataus toimi mukana tulleilla johdoilla. Ostajalle olikin kaupanteon yhteydessä kerrottu, että autoa ladataan takakontissa olleilla pikalatausjohdoilla.

Todellisuudessa pelkät johdot eivät kuitenkaan ole sähköauton lataamisessa ratkaisevia, sillä sopivan kaapelin ohella myös auton oman sisäisen latauslaitteen täytyy kyetä vastaanottamaan pikalatauksessa käytettyä suurempaa lataustehoa.

Elinkeinonharjoittajaksi jo tässä vaiheessa todettu myyjä lupasi antaa ostajalle 1000 euron hyvityksen.

Lataus tyhjästä täyteen kesti oletetun 20 minuutin sijaan kuusi tuntia

Lautakunnan saaman selvityksen mukaan autoa ei siis myyty siten, että siinä olisi ollut DC-pikalataus eikä myydessä oltu annettu virheellistä tietoa.

Ostajalle saattoi kuitenkin lautakunnan arvion mukaan syntyä käsitys, että autossa sittenkin olisi ollut pikalatausmahdollisuus.

Tämän vuoksi myyjäliikkeen olisi pitänyt nimenomaisesti kertoa, että kyseisessä autoyksilössä ei ollut nopeaa latausmahdollisuutta vaan ainoastaan hitaampi AC-lataustapa. Lautakunnan mukaan kyse oli näin ollen tiedonantovirheestä.

Latausjärjestelmän puutteiden vuoksi pitkiin ajomatkoihin käytetty aika venähti kuluttajalla huomattavasti. Kuvassa tapauksen kaltainen auto ensiesittelyssään vuonna 2013.­

Kuluttaja vaati nyt autokaupan purkamista, koska lataus tyhjästä täyteen kesti oletetun 20 minuutin sijaan aina kuusi tuntia mikä laski myös auton käyttö- ja rahallista arvoa merkittävästi. Virhettä ei myöskään voitu oikaista, sillä pilalatausta ei voinut asentaa jälkeenpäin.

Lautakunnan ratkaisun mukaan kuluttajalla oli oikeus purkaa kauppa ja myyjäliikkeen oli siis palautettava kauppahinta.

Ostajan maksettavaksi määrättiin kuitenkin käyttöhyötynä 10 senttiä jokaista kaupan jälkeen ajettua kilometriä kohti. Lautakunnan syyskuinen ratkaisu oli yksimielinen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?