– Kun siirrytään fossiilittomaan energiantuotantoon, aikooko yhteiskunta hankkia samat verotulot samoista lähteistä? Se tarkoittaa, että pitäisi ryhtyä verottamaan myös päästöttömiä. Tähän ei ole vastausta olemassa. Tämä pitäisi nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Näin totesi muutama päivä sitten valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk), joka on jo tämänhetkisen poliittisen virkansakin puolesta hyvin ymmärrettävästi huolissaan siitä, miten liikenteestä joka vuosi kerätyille miljardeille tulee lähivuosina käymään.
Jos mitään ei tehdä, näyttää suunta liikenteen rahankeruussa tulevaisuuden osalta reippaasti alaspäin, eikä kyse ole pikkurahoista.
Arvonlisäverojen kera liikenteestä kerätään nimittäin tänäkin vuonna yhteiseen kirstuun noin kahdeksan (8) miljardia euroa, joille poliitikoilla ei perinteisesti ole ollut vaikeuksia keksiä käyttöä.
Joten harrastetaanpa nyt sitä rahaministerin peräänkuuluttamaa yhteiskunnallista keskustelua ja lähdetään liikkeelle ajatuksesta, että päästöttömäksi liikenteeksi lasketaan aivan kaikki hiilineutraalit ja -negatiiviset liikkumistavat – potkulaudoista ja polkupyöräilystä alkaen:
Eli voitaisiinko liikenteen verottaminen (jota siis perustellaan puhtaan rahankeruun ohella käytännössä aina myös liikenteen infrastruktuurin rakentamisella ja ylläpidolla) ulottaa autojen ohella myös muihin eteenpäin vieviin kulkuneuvoihin eli jakaa miljardien verotaakkaa nykyistä tasaisemmin?
Poliittista kokemusta aiheesta ei ainakaan tarvitse hakea kovin kaukaa historiasta, sillä viimeksi vastaavaa neitseellistä liikenneveroaluetta tutkittiin pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen veneveroprojektissa.
Joten olisiko taas aivan uusien ajatusten, kuten vaikkapa maltillisen seurantaperusteisen polkupyöräveron vuoro?
Pienikokoisen ja selvitysten mukaan jopa vain muutaman kympin hintaisen seurantaelektroniikan voisi nimittäin vaivatta asentaa periaatteessa minkälaiseen ajoneuvoon tahansa.
Polkupyöräseurannan voisi hyvin nimetä laajemmin vaikkapa kaupunkiseutujen pienajoneuvoveroksi, jolloin mukaan saataisiin myös paljon polemiikkia herättäneet potkulaudatkin.
Ja tokihan seurantaa voisi verottamismahdollisuuksien ohella perustella myös lisäarvoa tuottavilla palveluilla, sillä onhan niin jo tehty uusista sijainti- ja kilometripohjaisista autoiluveroistakin puhuttaessa.
Muun muassa paikan ja ajetun matkan rekisteröivän GPS-laitteen myötä aivan tavallisesta polkupyörästä muodostuisi antureiden kera (vähintäänkin laitevalmistajien juhlapuheissa) todellinen kaukokartoituslaite, joka auttaisi esimerkiksi pyöräväylän ylläpitäjää havaitsemaan yllättävän liukkauden ja reagoimaan nopeasti tietyön tuottamaan hankalaan kiertoreittiin.
Raha puhuisi myös miljoonien pienliikennevälineiden keräämässä datamassassa, jonka voisi muuttaa lisäarvoa tuovaksi liiketoiminnaksi mitä moninaisimmin tavoin.
Mielelläni nimittäin maksaisin itsekin muutaman lisäsentin siitä, jos kätevä palvelu esimerkiksi kertoisi nopean talvipyöräilyreitin lentoasemalta keskustaan ja antaisi myös etukäteisvarata juuri minulle sopivan vapaan pyöränsäilytyskaapin.
Niin että tässä sitä yhteiskunnallista liikenneverokeskustelua, olkaapa hyvät.