Miksi osa autonvalmistajista petkutti dieselmoottorien päästöissä huijausohjelmiston avulla? Eikö dieselmoottorin päästöjä ole mahdollista saada alle viranomaisten säätämien arvojen ilman huijausta?
Tähän kysymykseen Diagno Oy:n dieselasiantuntija Björn Boström, Metropolia AMK:n ajoneuvo- ja konetekniikan lehtori Heikki Parviainen, Neste Oyj:n asiantuntijaryhmä, VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Suomen autoteknillinen liitto SATL ry:n työryhmät vastaavat yhdessä seuraavasti:
”Kaiken takana olivat tarvittavien päästönvähentämislaitteiden kustannukset.
Pitää muistaa, että niin sanottu vipuvarsi valmistuskustannuksen ja kuluttajan maksaman hinnan välillä on autoissa huikea, eli jokainen euro auton materiaalisisällössä kasvattaa auton kuluttajamyyntihintaa kymmenillä, ellei jopa sadoilla euroilla.
Silloisen järjestelmän puitteissa näytti siis kannattavalta huijata, kun kiinni jäämisen mahdollisuus oli varsin vähäinen”.
Dieselhuijauksen – jonka jälkiä selvitellään vielä pitkään, ja joka on tähän mennessä maksanut pelkästään VW:lle yli 30 miljardia euroa – moottorina oli toisin sanoen yksiselitteisesti keinoja kaihtamaton suurimman mahdollisen rahallisen voiton tavoittelu.
Lähde: Suomen Autoteknillinen Liitto (2020): Kysymyksiä dieselautoista – SATL:n asiantuntijat vastaavat.
Dieselskandaali vauhditti koko automaailman suunnanvaihtoa
Päästöhuijausskandaalista on kulunut nyt noin viisi vuotta.
Vaikka esimerkiksi monet asiaan liittyvät oikeusprosessit ovat yhä kesken, paljastuminen pakotti koko autoalan nopeuttamaan uusiutumistaan ja siirtymään mallistojen sähköistämiseen suunniteltua nopeammassa aikataulussa.
Esimerkiksi ryöpytyksen keskiössä ollut Volkswagen teki jo vuosien 2015-16 vaihteessa strategisen suunnanmuutoksen, jonka myötä yhtiö alkoi tosissaan panostamaan nimenomaan sähköautoihin.
