IS testasi Suomeen 1950 tuoduista Kuplavolkkareista ainoaa ajokuntoista: Ohjaamosta löytyi yllättäviä asioita - Autot - Ilta-Sanomat

IS testasi Suomeen 1950 tuoduista Kuplavolkkareista ainoaa ajokuntoista: Ohjaamosta löytyi yllättäviä asioita

Kupla säilyi – toisin kuin moni muu suuriin valmistusmääriin yltänyt automalli – koko valmistushistoriansa ajan koppakuoriaisen näköisenä ja takamoottorisena.

Julkaistu: 29.6. 6:55

Yksi kesäkuussa 1950 suomalaisille ostajilleen luovutetuista Volkswagen Kuplista on vielä ajokunnossa.

Ilta-Sanomille tarjoutui ainutlaatuinen tilaisuus koeajaa yli 70-vuotiasta Volkswagen Kuplaa, joka on ainoa ajokuntoinen yksilö ensimmäisestä Suomeen vuonna 1950 tuodusta auto­erästä.

Kupla lanseerattiin Suomessa 9. kesäkuuta 1950, kun Volkswagenin silloinen maahantuoja Autola Oy luovutti juhlallisin menoin Helsingin Senaatintorilla asiakkailleen 12 autoa. Tosin siihen aikaan luonnehdintaa Kupla ei vielä käytetty.

Ensimmäisessä virallisessa Kupla-erässä oli yhteensä 16 autoa, mutta Suomeen oli jo tätä ennen tuotu yksittäisiä Kuplia niin sanottuina merimiesautoina.

Takana sijaitseva bokseri pörisee ja putputtaa tunnistettavalla tavalla.

Edessä oleva tavaratilan luukun avaus hoitui jo tässä vaiheessa sisältä.

Koeajetun mustan Kuplan – se oli ensimmäisen tuontisarjan autojen ainoa värivaihtoehto – omistaa Volkswagenin nykyinen maahantuoja K-Auto Oy, ja se on säilytyksessä Kangasalla tieliikenteen valtakunnallisessa erikoismuseossa Mobiliassa.

Auton ensimmäinen omistaja oli ilmeisesti turkulainen pappi – Kupla oli 1950- ja 60-luvuilla suosittu auto papiston keskuudessa.

Ensimmäisestä erästä on säilynyt varmuudella myös toinen Kupla. Sitä entisöi kangasalainen volkkariharrastaja Janne Hilliaho. Lisäksi huhutiedon mukaan jossakin päin Suomea on kolmas yksilö ensituontierästä.

Istuimet täyttivät tehtävänsä. Kyytiin mahtui koko perhe.

Käytännössä lähes kaikilla ennen 1980-lukua syntyneillä on kokemuksia Kuplavolkkarista. Monelle niitä on kertynyt ratin takana, ja huomattavasti useammalle jollakin matkustajapaikalla – ja lasten kohdalla matkustajapaikaksi laskettiin myös takaistuimen takana oleva syvennys.

Pysty tuulilasi ja lyhyet pyyhinsulat. VW-logo ei ollut Kuplassa keulamerkkinä.

Yli 70-vuotiaan autovanhuksen kohdalla on parempi puhua fiilistelyajosta kuin koeajosta. Kuplan ajo-ominaisuudet, suorituskyky ja tilat ovat nykymittapuun mukaan vaatimattomat, mutta Suomen autoistumisen aikaan ne olivat hyvää tasoa.

Ei muuta kuin nojatuolimaiseen penkkiin ison ohjauspyörän taakse ja auto käyntiin. Avaimen kääntäminen ei kuitenkaan saa takana oleva bokserimoottoria hereille. Akussa on virtaa, mutta käynnistys pitääkin tehdä kojelaudan keskellä mittareiden alapuolella olevasta napista. Nappikäynnistys 50-luvun autossa!

Virtalukko on nopeusmittarin alla, mutta auto käynnistetään kojelaudan alalaidassa olevalla painikkeella.

Käynnistysnappi sekä vinkkareiden – niiden vilkkuja edeltäneiden suuntaviittojen – minikokoisten tuulilasinpyyhkimien ja valojen käyttö tapahtuu tyylikkäillä bakeliittivivuilla. Kaukovalojen käyttö hoituu puolestaan jalkapolkimella.

Hiukan ratin taakse jäävä nopeusmittari on suunniteltu fiksusti, sillä nopeus 60 km/h on mittarin alaosassa ja nopeusalue 40–120 km/h hyvin näkökentässä. Kuplan huippunopeudeksi kerrotaan 100 km/h. Auton suorituskyky huomioiden tärkeämpi varuste onkin auton keskilinjalla sijaitseva kello.

Kääntymissuuntaa ei ennenkään tarvinnut näyttää kädellä.

Takaluukussa puksuttavan 1 131 kuutiosenttimetrisen moottorin iskutilavuus on pyöristetty 1,2 litraan. 25-hevosvoimaisen pahnapuhaltimen vaihteita pitää käyttää herkällä kädellä, ettei vanhus ota nokkiinsa. Ja kun ilmatkin suosivat, ei tarvitse edes kärsiä Kuplan lämmityslaitteen tehottomuudesta.

Vuonna 1935 prototyyppinä esitelty KdF-Wagen tunnetaan kautta maailman kansanomaisemmilla nimillä. Suomessa puhutaan Kuplasta tai Kuplavolkkarista.

Tuotantoon auto pääsi vuonna 1938. KdF-Wagen-nimilyhenne tuli sanayhdistelmästä Kraft durch Freude -Wagen eli voimaa ilosta -auto, mutta pian kansa alkoi kutsua sitä kansanautoksi – Volkswageniksi, josta lopulta tuli myös autonvalmistajan nimi.

Volkswagenin suunnittelijaksi valittiin itävaltalainen Ferdinand Porsche, joka oli jo ehtinyt työstää ideaansa edullisesta kansanautosta. Toinen maailmansota muutti kuitenkin suunnitelmat. Sotavuosien aikana Volkswagenin tehtaalla valmistettiin vain 630 sotilaskäyttöön tarkoitettua KdF-Wagenia.

Ensimmäinen Volkswagen Type 1 eli Kupla valmistui jouluna 1945. Vienti alkoi lokakuussa 1947. Suomeen ensimmäiset Kuplat tuotiin 1950. Mallin virallinen maahantuonti päättyi 1975. Suomeen tuotiin 1950–87 yhteensä 127 074 Kuplaa.

Vuosien saatossa eri puolilla maailmaa valmistettiin yli 21,5 miljoonaa Kuplaa. Kuplan valmistus päättyi Saksassa 1978, mutta Meksikossa vasta 2003. Heinolassa valmistettiin 1960- ja 70-lukujen taitteessa 48 Kuplan koe-erä.

  • Moottori ilmajäähdytteinen B4 takana, 1 131 cm3, 25 hv/3 300 r/min

  • Huippunopeus 100 km/h

  • Voimansiirto M4, takaveto

  • Mitat p 4 050 mm, l. 1 540 mm, k 1 500 mm, akseliväli 2 400 mm, omamassa 705 kg, kokonaismassa 1 110 kg, tavaratila 280 l, tankki 40 l

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?