Pyöräilyyn annetut isot rahat alkavat nyt näkyä – moottoritiemäisten väylien muuttaminen baanoiksi alkaa myös pienemmissä kaupungeissa

Nelikaistainen sisääntulotie alennetaan Joensuussa kaksikaistaiseksi. Yli jäävä tila annetaan kevyelle liikenteelle sekä asuinrakentamiseen. Taustalta löytyvät koronarahat.

Iso osuus baanahankkeiden etenemisessä ympäri Suomen on hallituksen kasvaneella rahoitushalukkuudella. Kuvassa Joensuun jo muutama vuosi sitten valmistunutta pyöräkatua joka on lajissaan maan ensimmäinen.

11.6.2020 10:59

Kaupunkien sisääntuloteiden bulevardisointi eli erilaisten moottoritiemäisten väylien kaventaminen sekä kaistojen lohkaiseminen autoilta pelkästään kevyen liikenteen käyttöön ei ole enää pelkästään pääkaupunkiseudun juttu.

Taustalta löytyy ennen muuta raha, jota valtio jakaa nyt aiempaa huomattavasti avokätisemmin erityisesti kävelyyn ja pyöräilyyn.

Tuore iso esimerkki kääntyneestä liikennesuunnittelun suunnasta löytyy Joensuusta, jossa kaupungin nelikaistaisen moottoritiemäisen sisääntuloväylän eli Siltakadun nykyisistä ajoradoista toinen jää jatkossa autoliikenteelle ja toinen käytetään melusuojan sekä laadukkaan jalankulku- ja pyöräbaanan rakentamiseen.

Kadulle rakennetaan samalla myös kevyen liikenteen huomioiva uudenlainen liikenneympyrä.

– Kuopiontie rakennettiin aikanaan niin sanotuksi moottoritieksi Noljakasta keskustaan. Kun maantieliikenne on siirtynyt kehätielle, hulppean väylän välityskyky Siilaisen ja Länsikadun välillä jäi vajaakäytölle. Sen liikenteenvälityskykyä on epäilty, mutta liikennemäärä on nyt 9 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja suunnittelussa varaudutaan 15 000 ajoneuvoon, kertoo Joensuun kaupunkiympäristöjohtaja Ari Varonen.

Joensuun tapaus ei ole sinänsä ainutlaatuinen, sillä vastaavan potentiaalin kohteita olisi Pyöräliiton mukaan muutettavissa baanoiksi käytännössä jokaisessa isommassa kaupungissa.

Valtion osuus tulee koronaan liittyvästä lisätalousarviosta

Joensuussa bulevardisoinnin rakentamiskustannukset ovat 1,4 miljoonaa euroa sisältäen sillan pintarakenteiden korjauksen 200 000 euroa. Kiertoliittymän rakentamisen kustannusarvio on 350 000 euroa. Yhteensä kustannukset ovat 1,75 miljoonaa.

Kaupunki on saanut hankkeeseen Väyläviraston kävelyn ja pyöräilyn investointitukea 345 000 euroa. Valtionavustusta saa käyttää kunnan katuverkolla sijaitsevan kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuurin rakentamiseen.

– Valtio on alkanut tukea määrätietoisesti jalankulkua ja pyöräilyä. Tämä näkyy erityisesti juuri julkaistussa valtion lisätalousarviossa. Joensuussa saa tukea myös Kauppakadun eteläpään rakentamiseen pyöräkaduksi, kertoo kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen.

Joensuu on Pohjois-Karjalan maakuntakeskus jonka asukasluku on noin 77000 henkeä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?