Hallitus esittää vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa merkittävää lisärahoitusta muun muassa joukkoliikenteelle sekä kävelyyn ja pyöräilyyn.
– Sanna Marinin (sd) hallitus vastaa koronakriisiin ilmastoelvytyksellä. Voimme samaan aikaan torjua koronakriisin taloudellisia seurauksia, pienentää korjausvelkaa ja edistää siirtymää kohti päästötöntä liikennettä, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd).
– Tuemme ilmastoelvytystä ja kestävää liikennettä yli 1,3 miljardilla eurolla. Elvytyspaketissa on mukana lukuisia väylähankkeita koko maassa ja ne voidaan käynnistää heti. Lisäksi vauhditamme suuria, työllistäviä hankkeita teollisuuden infrapaketilla.
Joukkoliikenteeseen lisätukea
Yksittäisistä liikenteen tuista suurin on julkisen henkilöliikenteen palveluiden ostoon ja kehittämiseen tarkoitettu 100 miljoonan euron lisärahoitus.
– Joukkoliikenteen lipputulot ovat romahtaneet. Tuella varmistamme, että joukkoliikenne toimii jatkossakin, hinnat pysyvät kohtuullisina ja vuorovälit tarpeeksi tiheinä. Kansalaisten luottamus joukkoliikenteeseen pitää palauttaa. Ilman toimivaa joukkoliikennettä Suomi pysähtyy, sanoo ministeri Harakka.
Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen merkittävä tuki
Hallitus esittää lisäksi kuntien kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin kuten pyöräbaanoihin annettavaksi yhteensä 43 miljoonaa euroa.
– Koronakevään aikana kaupungit ympäri maailman ovat muokanneet katujaan, että ne olisivat pyöräilijöille viihtyisiä ja turvallisia. Kävely ja pyöräily auttavat meitä vapautumaan fossiilisista polttoaineista. Tätä kehitystä on vahvistettava, ja siksi kävelyyn ja pyöräilyyn suunnataan ennätyssuuri paketti, Harakka toteaa.
Elvytyspaketissa kymmeniä väylähankkeita
Joukkoliikennetuen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisen tuen lisäksi hallitus esittää elvytystoimenpiteenä rahoitusta lukuisiin väylähankkeisiin:
Perusväylänpidon momentille lisämääräraha 30 milj. euroa, joka käytetään päällystystöihin ja muihin teiden korjauksiin osana koronakriisistä johtuvia elvytystoimenpiteitä.
Vt 12 / mt 65 Vaitinaron liittymän lisäkaista, Tampere: 1,5 milj. euron valtuus ja 0,1 milj. euron määräraha vuodelle 2020
Maantie 2986 parantaminen välillä Punkalaidun-Vesilahti: 2,5 milj. euron valtuus ja määräraha
Vaihteiden vaihtoja ratapihoilla/liikennepaikoilla: 6 milj. euron valtuus ja 3 milj. euron määräraha vuodelle 2020
Päärataverkon tehostetut ylläpitotoimenpiteet: 7 milj. euron valtuus ja 3 milj. euron määräraha vuodelle 2020
Heinävaara-Ilomantsi-radan täsmäkorjaukset: 15 milj. euron valtuus ja 1 milj. euron määräraha vuodelle 2020
Loviisa-Lahti-rautatien tehostettu kunnossapitotyö: 3 milj. euron määräraha vuodelle 2020
Vt 15 Kotkan sisääntulo, Paimenportin eritasoliittymä: 15,0 milj. euron valtuus ja 0,5 milj. euron määräraha vuodelle 2020
Vt 8 Turku-Pori -parantaminen Eurajoen kohdalla: 27,1 milj. euron valtuus ja 0,7 milj. euron määräraha vuodelle 2020
Valtatien 4 Oulu-Kemi liittymien parantaminen Simossa: 20 milj. euron valtuus ja 4,0 milj. euron määräraha vuodelle 2020
E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat: 30,0 milj. euron valtuus ja 3,0 milj. euron määrärahat vuodelle 2020.
Vt 4 parantaminen välillä Hartola-Oravakivensalmi: 26 milj. euron valtuus ja vuodelle 2020 1,0 milj. euron määräraha
Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre: 5 milj. euron valtuus ja 0,1 milj. euron määräraha vuodelle 2020
Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe ja Kuopion asetinlaitteen uusiminen: 30 milj. euron valtuus ja vuodelle 2020 0,5 milj. euron määräraha
Saimaan kanavan vedenpinnan nosto: 5 milj. euron valtuus ja 0,1 milj. euron määräraha vuodelle 2020
Vt 25 Lepin liittymän alikulku mt 111liittymän kohdalla, Karjaa: 3 milj. euron valtuus ja 1 milj. euron määräraha vuodelle 2020
Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen: 8,2 milj. euron valtuus ja 2,5 milj. euron määräraha vuodelle 2020
Vt 23 toteuttamattomat hankkeet: 10,5 milj. euron valtuus ja 6,5 milj. euron määräraha vuodelle 2020
Helsinki–Tampere rataosan peruskorjauksen aloittaminen: 8 milj. euron valtuus ja 0,2 milj. euron määräraha vuodelle 2020
Ohituskaistojen suunnittelu VT 8 – Vaasa-Kokkola: 1,0 milj. euron määräraha vuodelle 2020
GigaVaasa - akkuteollisuusalueen liikenneyhteydet: 0,5 milj. euron määräraha vuodelle 2020
Kaarinan kiertotie Paraistenväylällä – suunnittelu: 0,5 milj. euron määräraha vuodelle 2020
Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta: 10,5 milj. euron valtuus ja vuodelle 2020 1,0 milj. euron määräraha.
Kontiomäki-Pesiökylä -radan parantaminen: 81,0 milj. euron valtuus ja vuodelle 2020 1,0 milj. euron määräraha.
Oulu-Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe: 23,0 milj. euron valtuus ja vuodelle 2020 1,0 milj. euron määräraha.
Vt 19 Seinäjoki -Lapua, 1. vaihe: 25,0 milj. euron valtuus ja vuodelle 2020 2,0 milj. euron määräraha.
Digirata-pilotti: 11,0 milj. euron valtuus ja vuodelle 2020 2,0 milj. euron määräraha. Hankkeessa rakennetaan Kouvola-Kotka/Hamina-rataosuudelle ETCS-testirata (European Train Control System) sekä myöhemmin päätettävään kohteeseen ETCS-laboratorio.
Hallitus teki lisäksi pöytäkirjamerkinnät siitä, että hankkeet Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen sekä Oulu-Kemi-rataosan välityskyvyn parantaminen ja kohtausraiteet aloitetaan vuonna 2021.
Väylävirastolle myönnetään lisäksi 2,75 miljoonan euron määräraha käytettäväksi liikenteenohjauksen ja –hallinnan omaisuuden poistojen ja pääomakulujen maksamiseen liikenteenohjausyhtiö Traffic Management Finland Oy:n lunastaessa kyseisen omaisuuden.
Lisäksi Väylävirastolle esitetään 10,9 miljoonan euron lisämäärärahaa aiemmin ulkomaiseen omistukseen siirtyneen radanpidon materiaalivaraston ostamiseen. Ministeriön mukaan on tarkoituksenmukaista, että radanpidon kriittiset materiaalit ovat riittävän omavaraisuuden ja varautumisen vuoksi tästä eteenpäin myös valtiollisessa hallinnassa.
