Autoala esittää kilometriveroon siirtymistä koko maassa – tätä kaikkea valtava muutos tarkoittaisi - Autot - Ilta-Sanomat

Autoala esittää kilometriveroon siirtymistä koko maassa – tätä kaikkea valtava muutos tarkoittaisi

Autoalan Keskusliitto, Autotuojat ja -teollisuus, Linja-autoliitto, Suomen Autoteknillinen Liitto, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Suomen Taksiliitto esittävät yhdessä kilometriveroon siirtymistä vuodesta 2030 alkaen.

Kilometriveroehdotus on osa liikenne- ja kuljetusalan vähäpäästöisen liikenteen tiekarttaa eli alan näkemystä niistä toimenpiteistä, jotka tulisi toteuttaa liikenteen päästövähennystavoitteiden ja hallitusohjelmassa esitettyjen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi.­

28.5.2020 10:51

Autoalan nyt yhdessä valtiolle esittämän kilometripohjaisen verotuksen tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä, varmistaa liikenteeltä kerättävien verojen riittävä kertymä ja muuttaa verorakennetta yksinkertaisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi.

Kilometriveron taso vaihtelisi ajan ja paikan mukaan siten, että olisi erilainen suurilla kaupunkiseuduilla, pienissä kaupungeissa ja maaseudulla sekä pääteillä ja vähäliikenteisillä teillä.

Vahvuutena alueellisiin ruuhkamaksuihin verrattuna on, että liikenteen kokonaisverotaso voitaisiin sopeuttaa autoalan järjestöjen mukaan kohtuulliseksi alentamalla polttoaineveroa ja vuosittaisia ajoneuvoveroja.

Ala haluaa, että kilometriveron suunnittelussa lähtökohtana on, että liikenteen verotaakka ei kasva.

Käytännössä verotaso olisi esimerkiksi mahdollista määritellä pitkillä matkoilla nykyistä polttoaineveroa alemmalle tasolle vaikkapa kotimaan matkailun suosimiseksi.

Autoalan järjestöjen yhteisen näkemyksen mukaan kilometrivero poistaisi alueellisten ruuhkamaksujen tarpeen ja riskin kertautuviin liikenteen hinnoittelumekanismeihin, sillä samaan järjestelmään olisi mahdollista tuoda alueellisia hinnoitteluelementtejä.

Kilometriveroon siirtymiselle soveltuva ajankohta olisi vuosina 2030–2035, jolloin liikenteen nykyinen veropohja murenee sähköautojen ja biopolttoaineiden osuuden kasvaessa.

Kilometriveron toteuttamisen edellytyksenä on, että polttoaineveron tasoa voidaan laskea merkittävästi, toteavat siis Autoalan Keskusliitto, Autotuojat ja -teollisuus, Linja-autoliitto, Suomen Autoteknillinen Liitto, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Suomen Taksiliitto yhdessä.

Kilometriveron vaikutus päästöihin riippuu verotasosta ja sen alueellisesta kohdentumisesta.

Autoala arvioi, että verotaso pysyy keskimäärin samana kuin nykyisin, mutta verotus voitaisiin kohdentaa polttoaineveroa oikeudenmukaisemmin henkilöautoliikenteeseen, jolle on olemassa kilpailukykyisiä kulkutapavaihtoehtoja.

”Kilometriveron käyttöönotto on valtion kannalta veroneutraali muutos, sillä kilometrivero alentaisi muiden liikenteen verojen tasoa”, järjestöt toteavat ehdotuksensa lopuksi.

Kilometriverosta on muun muassa tilanteesta ja asiayhteydestä riippuen käytetty myös ilmaisuja tie- ja ruuhkamaksu. Kaikissa tapauksissa kyseessä on kuitenkin autoilijaan kohdistuva sijainti- ja/tai ajosuoritepohjainen, nykykäytännöstä selvästi poikkeava uudenlainen maksu.

Suomi ei ole kilometriveroideoidensa kanssa yksin

Monissa EU-maissa selvitetään parhaillaan mahdollisuutta siirtyä kilometriperusteiseen verotukseen, sillä vaihtoehtoisten polttoaineiden yleistyminen heikentää nykyistä liikenteen veropohjaa ja polttoaineveron ohjausvaikutuksia enemmän tai vähemmän käytännössä kaikkialla EU:ssa.

Muun muassa Ruotsissa ja Norjassa on viime vuosina tehty selvityksiä kilometripohjaisista tiemaksuista, jotka uudistaisivat koko tieliikenteen verorakenteen.

Kilometrivero on jo nykyisin käytössä joissain EU-maissa, mutta vain raskaalle liikenteelle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?