Traficomin julkaiseman selvityksen mukaan Suomessa tehtävistä automatkoista noin 28 prosenttia on alle kolmen kilometrin mittaisia. Lisäksi yli 40 prosenttia matkoista on mitaltaan alle viisi kilometriä.
Kyseisiä faktoja toistetaan liikennepoliittisessa keskustelussa erityisen usein silloin, kun pyöräilyn ja kävelyn edistämiselle halutaan lisää tukea.
Kaikkien suomalaisen keskimääräinen matkasuorite on kuitenkin samaisissa tilastoissa yhteensä 40 kilometriä vuorokaudessa – josta 32 kilometriä kuljetaan henkilöautolla.
Lisäksi liikennekäyttöön rekisteröidyllä henkilöautolla ajetaan joka päivä keskimäärin 41 kilometriä ja autoilevien suomalaisten päivittäinen ajosuorite on puolestaan 51 km vuorokaudessa.
Autoliiton mukaan keskikilometrejä ja tilastomatkoja tulkitaan keskustelussa väärin sekä tarkoituksella että vahingossa, sillä laskentatapa, jossa päivittäinen matkaketju katkotaan erillisiksi matkoiksi, ei anna oikeaa kuvaa suomalaisten autonkäytöstä.
Tyypillinen päivittäinen matka (kuten vaikkapa koti-päiväkoti-työpaikka-asiakaskäynti-päiväkoti-lähikauppa-koti) ei siis toisin sanoen muodostu läheskään aina jos koskaan kuudesta lyhyestä erillisestä matkasta, vaan usein kyseessä on vain yksi tai parhaimmillaankin kaksi-kolme pidempää matkaketjua.
Autoliitto katsoo, että tällaiset (auto)matkaketjut ovat monille aivan liian pitkiä käveltäviksi ja pyöräiltäviksi.
– Poimimalla tästä matkaketjusta lähikauppa-koti -matka voidaan väittää, että suomalaiset ajavat vain lyhyitä matkoja autolla. Näin voidaan tarkoituksellisesti antaa väärä kuva autonkäytöstä. Poikkeaminen matkalla ei tarkoita erillistä yhtä matkaa, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen sanoo.
Nieminen on hiljattain antanut Autoliiton nimissä eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle lausunnon, jossa matkaketjuasiaa korostetaan päättäjille juuri tästä näkökulmasta.
Keskimatkoista ja arkitodellisuudesta onkin tulossa jos enää mahdollista yhä suurempi keskustelunaihe, sillä Suomi on päättänyt kansallisesti EU:n vaatimuksia kunnianhimoisemmasta ilmastotavoitteesta, johon pyrkiminen vaikuttaa merkittävästi suomalaisten arkeen ja liikkumiseen vuoteen 2030 mennessä.
Kyseinen huomattavan kovaksikin luonnehdittava päästövähennystavoite ja siihen käytettävissä olevat keinot ovat koronakriisistä huolimatta ennallaan. Päätöksiä ei ole vieläkään lopullisesti tehty, mutta politiikan kulisseissa keskustelu käy taas kuumana.
– Se miten tämä toteutetaan olosuhteissa, joissa henkilöauton käyttö on kaikkein perustelluinta koko Euroopan unionissa, on vielä avoinna. Suomi on valinnut kunnianhimoisen tavoitteen puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tavoite edellyttää nopeaa autokannan uudistamista. Samaan aikaan tavoitteena on säilyttää korkea liikenteen verotuksen taso. Tämä yhtälö vaikuttaa näissä olosuhteissa mahdottomalta.
