Ovatko sähköautojen akut kehittymässä lähivuosina merkittävästi? Näin kuuluu Suomen Autoteknillisen Liiton asiantuntijavastaus - Autot - Ilta-Sanomat

Ovatko sähköautojen akut kehittymässä lähivuosina merkittävästi? Näin kuuluu Suomen Autoteknillisen Liiton asiantuntijavastaus

Kehitystä on luvassa, mutta todella suurista pika-askeleista voi vain haaveilla, sanovat alan suomalaiset asiantuntijat.

Keskikokoinen täyssähköauto kuluttaa energiaa tyypillisesti noin 15–25 kilowattituntia sataa kilometriä kohden. Ajossa tarvittava energia on varastoitu niin sanottuihin ajoakkuihin, jotka sijaitsevat tyypillisesti auton pohjassa.­

29.4.2020 15:40

Akkuteknologia on kehittynyt vuosikymmenten takaisesta huimasti, mutta miltä näyttää sähköautoissa kriittisten ajoakkujen tulevaisuus? Ja missä kaikessa kehitys voisi kuluttajalle näkyä? Ja ennen kaikkea, ovatko ajoakut kehittymässä lähivuosina niin merkittävästi, että kuluttajan kannattaisi jäädä odottamaan?

Edellä mainittuihin seikkoihin elimellisesti liittyvään kehityskysymykseen vastaavat sähkötekniikan diplomi-insinööri ja Energiateollisuus ry:n asiantuntija Tuukka Heikkilä, Suomen Autoteknillinen Liitto SATL ry:n puheenjohtaja ja Taitotalon kehitysjohtaja Kari Kaihonen, Metropolian autoelektroniikan lehtori Vesa Linja-aho, sähkö- ja hybridiajotekniikan kouluttaja ja asiantuntija Frans Malmari Diagnolta sekä kolme muuta autotekniikan alan tuntijaa näin:

”Todennäköisimmin akkujen kehittyminen tapahtuu pienillä askelilla kuten tähänkin saakka. Litiumakuista on alettu puhua 1990-luvun alussa. Teknologia tuntui haastavalta, koska se tarvitsi kennokohtaista jännitteenvalvontaa ja 1990-luvun ajan elektroniikalla toteutus tuntui liian monimutkaiselta ja vikaherkältä. Aikaa on kulunut paljon, mutta litiumakuista on tullut suosituin akkuteknologia. Kehitystä on tapahtunut toki sähkökemiallisissa yhdisteissä, mutta ratkaiseva kehitys on tapahtunut erityisesti kennojen sisäisessä rakenteessa, tuotantotekniikassa, koteloinnissa, lämmönhallinnassa, kiinnityksissä kaapeloinneissa ja myös akkujen lataustilan hallinnan järjestelmissä.”

”Elektrokemiallisten aineiden osuus on karkeasti noin kolmasosa koko akuston painosta. Katodin ja anodin rungot, erottimet, kennojen kotelot ja johtimet lisäävät kennojen osuuden kokonaispainosta noin 80 prosenttiin. Tukirakenteet, ulkorunko, johdot, sulakkeet, akunhallinta ja akun lämmitys/jäähdytys vie sitten loput noin 20 %. Tämä vaihtelee autoittain, mutta niiden merkitys on iso. Akku voidaan myös suunnitella osaksi auton tukirakennetta, jolloin painon- ja tilansäästö tulee muista korirakenteista. Laboratorioissa on löydetty useita uusia materiaaleja ja erityisesti koboltille haetaan korvaajaa. Kehityskohteena on myös nanotekniikan hyödyntäminen kennojen sisäisissä rakenteissa. Uusien materiaalien kehityskaari laboratoriosta tuotantoon vie nopeastikin tehtynä 5–10 vuotta. Sadoista eri tutkittavista aineista vain muutama päätyy lopulta tuotantoon.”

”Mielenkiinnolla odotamme kaikkien edullisten, turvallisten ja tehokkaiden akkukemioiden kehittymistä. Hitaasta tuotannollistamisesta johtuen, litiumpohjaisilla akuilla mennään kuitenkin lähivuodet. Iso osa todellisen energiatiheyden kehityksestä syntyykin nyt myös akun hallinnassa ja kotelo- sekä tukirakenteissa. Akkujen energiatiheyden rajoituksia saatetaan kiertää tulevaisuudessa myös sähköenergiaa tuottavalla polttokennolla.”

Vastaajien edustama Suomen Autoteknillinen Liitto ry (SATL) on suomalainen autoalan ammattilaisten ja asiantuntijoiden järjestö, joka organisoi muun muassa autoalan teknistä koulutusta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?