Koeajossa Škoda Superb iV: Sähköllä aiempaa paremmaksi – hinnoittelukaan ei töki

Tilavaksi ja moneen tarkoitukseen sopivaksi todettu Superb iV ei kärsi uudesta voimalinjasta kuin kasvaneen omamassan ja pienentyneen tavaratilan verran. Ensiksi mainittu tulee ilmi ajossa vain alaviitteen omaisesti, eikä jälkimmäinenkään ole suuren suuri huoli, sillä kontti on edelleen tilava – niin sedanissa kuin farmariversiossakin.

Škodan saama hybriditekniikka nojaa Volkswagen Passat GTE:n käytössä olevaan voimalinjaan: 1,4-litrainen bensiiniturbomoottori ja 85 kW:n (115-hevosvoimaa) sähkömoottori kehittävät 218 hevosvoiman yhteistehon ja 400 newtonmetrin maksimiväännön.

Superb iV:n pituus on 4,87 metriä ja akseliväliä kertyy 2,84 metriä. Polttoainesäiliön täyttöaukko löytyy normaalista paikasta takapyörän yläpuolelta. Bensiiniä mahtuu säiliöön 50 litraa. Kuva: Kari Ylänne

Kolmentoista kilowattitunnin ajoakuston kapasiteetti riittää monen autoilijan työmatka-ajoon. Yhdellä täydellä latauksella akun pitäisi antaa mahdollisuuden 57 kilometrin matkaan (WLTP), mutta kevätkylmillä täyteen ladattu akku näytti digitaalisessa mittaristossa toimintamatkaksi 43 kilometriä. Pääkaupunkiseudun kehäteillä ajettu etappi sujui 36 kilometriin asti sähköllä.

Lautauspistoke upotetaan etumaskiin. Kuva: Kari Ylänne

Kun autolla lähdettiin maantielle tyhjällä ”sähkötankilla” (todellisuudessa sähköä jää aina jokunen prosentti ajoakkuun), bensiiniä kului vähimmillään 6,2 litraa sataa kilometriä kohden. Ei paha lukema isolle autolle, mutta tietenkin etäällä mainostekstien lupaamasta, sähköllä avitetusta 1,3 litrasta.

Ohjaamossa sähkökäyttöisyyden havaitsee lähinnä mittaristosta. Kuva: Kari Ylänne

Auton esilämmityksen voi ajastaa. Connect-palvelun avulla voi esimerkiksi tarkastaa puhelimella auton ajoakun varaustason. Kuva: Kari Ylänne

Pöhköä olisi siis hankkia pistokehybridi, jos sitä ei malta ladata. Fiksu autoilija hyödyntää myös Superb iV:n tarjoaman mahdollisuuden ajastaa latauksen alkavaksi yöllä, päivää edullisemmalla yötariffilla.

Ajotilavalinnoilla voi vaikuttaa auton käytökseen. Kuva: Kari Ylänne

Mitä ajamiseen tulee, Superb iV on hyväkäytöksinen ja metelöimätön matkakumppani. Hyvin muotoilluissa istuimissa viihtyy pitkiäkin toveja, eikä takana matkustavien ylellinen jalkatila ole kadonnut minnekään voimalinjauutuuden myötä. Kaupunkiolosuhteissa jalankulkijat ja pyöräilijät kiittävät auton päästämää keinotekoista ääntä, joka hitaassa liikkeessä kuuluu myös ohjaamoon.

Ajomoodit ovat nykyautoissa usein vain päälle liimattuja koristeita, mutta Superb iV:ssä sekä Sport- että mieleisekseen säädettävässä Individual-ajotilassa auton luonne muuttuu selvästi ja tuntuma tien pintaan selkeytyy.

Vähättelemättä 7,7 sekunnin kiihtyvyysarvoa (0-100 km/h) mistään tykinammuksesta ei nyt ole syytä puhua, sillä kaasuvaste ei ole järeimmissä polkaisuissa kaikkein täsmällisin.

Nykytyyliin digimittariston ulkonäköä voi muokata mieleisekseen. Kuva: Kari Ylänne

Jarrutuntuma vaatii hiukan totuttelua. Tai riippuu tietenkin siitä, mihin on tottunut. Superb iV:n jarrupoljin vaatii painavampaa jalkaa kuin merkin muissa malleissa – ikään kuin liike-energiantalteenotto lykkäisi vauhdin hidastusoperaatiota.

Jos ajoakusto onkin syönyt tavaratilaa, niin takaistuimilla on yhä taksiluokan väljyyttä. Kuva: Kari Ylänne

Kuva: Kari Ylänne

Kun viime syksynä VW-konsernin tuotestrategiasta vastaava johtaja Michael Jost asemoi julkisesti hallinnoimiaan automerkkejä, Škodalle jäi palapelissä eräänlaisen halpistuotteen rooli samalla kun Seatin statusta halutaan nostaa.

Uutta hybridi-Superbia tarkastellessa minkäänlainen halpuuttaminen ei tule edes mieleen. Auto on kaikin puolin hieno, yksityiskohdiltaan laadukas ja hinnoittelultaan houkutteleva.

Koeajetun auton Sport Line -varustetaso on erinomainen. Se, mitä mahdollisesti jää kaipaamaan, ei perustune oleelliseen tarpeeseen. Hintaero kahteen alempaan varustetasoon on noin 2 400 ja vajaat 6 000 euroa.