Mies osti kymmenen vuoden ikään ehtineen BMW 325 -mallisen henkilöauton vajaat kaksi vuotta sitten.
Osamaksukaupat syntyivät 11 700 eurolla. Ärhäkkä menopeli oli kiertänyt maailmaa jo 289 000 kilometriä.
Ostajan ja myyjäliikkeen välille syntyi riita auton tuontihistoriasta. Ostajan mielestä kaupassa oli myyntiliikkeen vastuulle kuuluva virhe ja vaati 1 000 euron hyvitystä liikkeeltä.
Auto oli tuotu maahan käytettynä, mutta ostajan mukaan siitä ei kerrottu mitään myynti-ilmoituksessa, eikä silloinkaan, kun kaupanteosta keskusteltiin puhelimessa, ja myös ostohetkelläkin siitä oltiin hiljaa. Kauppakirjassakaan ei ollut mitään mainintaa auton historiasta.
Ostaja kiisti myyjäliikkeen tiedon, jonka mukaan asiasta olisi keskusteltu puhelimessa. Asia olisi selvinnyt huoltokirjasta, mutta ostajalle ei ollut hänen mukaansa kerrottu huoltokirjasta. Hän kertoi katsoneensa vain auton tuoreimpia Suomessa tehtyjä huoltoja ja niihin liittyviä merkintöjä ja kuitteja.
Myyjäliikkeen mukaan ostajalle tehtiin selväksi, että auto oli huollettu vuoteen 2012 saakka BMW:llä, ja sen jälkeen auto oli tuotu Suomeen. Asian olisi voinut todeta auton saksankielisistä huolto- ja käyttöohjekirjoista.
Tuontihistoriaa ei myyjäliikkeen mukaan salattu missään vaiheessa. Kun kaupat tehtiin, auto todettiin kunnoltaan hyväksi ja huoltohistoria tarkistettiin merkkiliikkeessä. Kilometrilukematkin vastasivat huoltokirjan tietoja.
Auton hinta perustui kuntoon, siisteyteen ja huoltohistoriaan, myyjä muistutti.
Myyjäliike totesi lisäksi, että jos kyse olisi ollut Baltiasta tuodusta kolariautosta, olisi hinnoittelumalli ollut aivan erilainen. Auton merkkihuoltohistoria ei liikkeen mukaan ainakaan vaikuta auton arvoon alentavasti.
”Suomessa uutena käyttöönotetun auton huoltokirja on suomenkielinen.
Kuluttajariitalautakunta ratkaisi asiasta syntyneen kiistan viime syksynä. Lautakunta totesi, että käytettynä maahan tuodun auton tiedoilla on merkitystä kaupan päättämisen ja sen arvon kannalta ja niistä on kerrottava ostajalle ennen kaupan tekoa. Näyttötaakka tuontihistorian kertomisesta on myyjäliikkeellä.
Lautakunta mainitsi osapuolten kertomusten ristiriitaisuuden. Ostaja kuitenkin kertoi nähneensä Bemarin huoltokirjan. Suomessa uutena käyttöönotetun auton huoltokirja on suomenkielinen. Lautakunnan käsityksen mukaan huoltokirjasta on havaittavissa, jos teksti on vieraskielinen. Ostajan piti huoltokirjan perusteella ymmärtää, että kyse oli käytettynä maahantuodusta autosta.
Lautakunta ei suosittanut hyvitystä ostajalle, eikä ostaja saanut haluamaansa tonnia.
Lautakunnan ratkaisu oli yksimielinen.
