Poliisitarkastaja ”aamukiekko-ongelmasta” IS:lle: Digitaalinen parkkikiekko eriarvoistaa autoilijat - Autot - Ilta-Sanomat

Poliisitarkastaja ”aamukiekko-ongelmasta” IS:lle: Digitaalinen parkkikiekko eriarvoistaa autoilijat

Autoilijat joutuvat maksumiehiksi, kun liikennettä valvovat viranomaiset tulkitsevat liikennesääntöjä eri tavalla.

Pysäköintiaikaa näyttävät kiekot ja digitaaliset laitteet eivät ole yhteismitallisia, poliisi arvioi.

21.3.2020 10:44

Tästä on hyvä esimerkki Autoliiton teettämä kysely, josta Ilta-Sanomatkin uutisoi. Kolmeen esitettyyn kysymykseen Autoliitto ei saanut pysäköinninvalvojilta yksiselitteisiä vastauksia, mikä ei tunnu autoilijan kannalta hyvältä. Kysymyksillä haettiin vastauksia sille, miten eri kaupunkien pysäköinninvalvojat tulkitsevat sääntöjä.

Lue lisää: Uskallatko pysäköidä vieraassa kaupungissa? ”Mikä on sallittua Jyväskylässä, tuo pysäköintivirhemaksun Oulussa”

Asian sekavuuden vuoksi Ilta-Sanomat pyysi kysymyksiin Poliisihallituksen poliisitoimintayksikön poliisitarkastajan Konsta Arvelin käsityksiä. Näin siitä huolimatta, että poliisi kirjoittaa huomattavasti vähemmän pysäköintivirhemaksuja kuin kunnalliset pysäköinninvalvojat. Oman lukunsa muodostavat yksityiset pysäköinninvalvontayritykset, joiden linjaukset saattavat erota myös saman kaupungin pysäköinninvalvonnan linjauksista.

Aikarajoituksen voimassaolo

Poliisitarkastaja Arvelin myöntää, että tienkäyttäjän kannalta voi olla haastavaa luovia erilaisten liikennesääntöjen parissa, jos liikennettä valvovat viranomaiset ovat tulkinnoissaan eri mieltä.

– Tässä kokonaisuudessa poliisi yrittää luoda keskeiset tulkinnat tieliikennelaista, koska poliisi on liikennevalvonnan yleisviranomainen. Tämä väittämä ei sekään ole aina kovin vedenpitävä, koska kunnalliset pysäköinninvalvojat ovat usein poliisia parempia asiantuntijoita pysäköintiä koskevissa säännöksissä, Arvelin sanoo.

Aikarajoituksen voimassaolon Konsta Arvelin tiivistää näin:

– Aikarajoitus lasketaan alkavaksi pysäköinnin alkamasta seuraavasta puoli- tai tasatunnista. Jos aikarajoitus on voimassa vain tiettynä aikana ja ajoneuvo on pysäköity aikana, jolloin rajoitus ei ole voimassa tai jolloin rajoituksen voimassaolon päättymiseen on alle puoli tuntia, sallittu pysäköintiaika lasketaan alkavaksi silloin, kun rajoitus tulee seuraavan kerran voimaan.

Arvelin muistuttaa, että pysäköintikiekkoon tai -laitteeseen on laitettava pysäköinnin alkamisajaksi joko todellinen pysäköintiaika tai sitä seuraava tasa- tai puolituntia riippuen siitä, kumpi niistä on aikaisempi. Pysäköinnin alkamisaika merkitään näin myös silloin, jos pysäköintikiekon käyttövelvollisuus on voimassa vain osan pysäköintiajasta.

– Pysäköintikiekkoa ei tarvitse käyttää, jos pysäköinti tapahtuu kokonaan kiekon käyttövelvollisuuden voimassaoloajan ulkopuolella. Pysäköinnin alkamisaikaa ei saa pysäköintikiekon käyttövelvollisuuden voimassaoloaikana muuttaa, muistuttaa Arvelin tavasta, joka on hyvin yleistä monien työpaikkojen ympäristössä.

Yksi varmasti oikea tapa

Autoliiton tekemässä kyselyssä selvitettiin, miten eri kaupunkien pysäköinninvalvojat tulkitsevat tapauksia, missä pysäköinti tapahtuu parkkikiekon käyttöä edellyttävällä alueella niin, että pysäköinti jatkuu myös seuraavaksi tulevan kiekon käyttövelvollisuuden aikana. Kaikki kolme kysymystä koskivat alueita, missä edellytetään kiekon käyttöä arkisin kello 8–17 ja sallittu pysäköintiaika kiekolla on neljä tuntia.

 Digitaalisessa pysäköintikiekossa näkyvä tarkka kellonaika asettaa niiden käyttäjät eriarvoiseen asemaan analogisen kiekon käyttäjien kanssa.

Kysymykset olivat:

1) Auto pysäköidään kiekonkäyttövelvollisuuden ulkopuolella esimerkiksi kello 19.05 ja kiekkoon laitetaan ajaksi 19.30. Mihin asti pysäköintiä saa jatkaa?

2) Auto pysäköidään kello 15.45, jolloin kiekkoon merkitään kello 16. Mihin asti pysäköintiä saa jatkaa?

3) Auto pysäköidään siten, että kiekkoon asetetaan saapumisajaksi kello 13. Onko auto noudettava pois seuraavana päivänä kello 8 vai viimeistään kello 12?

Kaikkiin Autoliiton kysymyksiin on Arvelinin mukaan yksi varmasti oikea vastaus: auton saa pysäköidä kello 8 alkaen neljäksi tunniksi eli aina kello 12:een asti.

– Kysymysten 1 ja 2 kannalta olennaista on kaksi asiaa. Ensinnäkin pysäköintikiekkoa ei tarvitse käyttää kiekon käyttöajan ulkopuolella, mutta se ei ole kiellettyä. Tuona aikana asetettu kiekko ja siihen merkitty saapumisaika arvioidaan kiekon käyttöajan alussa sitä taustaa vasten, onko saapumisaika merkitty ennen käyttövelvollisuuden alkamista. Koska saapumisaika on molemmissa tapauksissa ollut ennen kello 8:aa (kello 16.00 ja 19.30) ja kiekko on asetettu ennen kello 8:aa, joten tämän vuoksi neljän tunnin pysäköintiaika alkaa luontevasti kello 08.00.

– Kysymys 3 ratkeaa täysin samoin perustein kuin kaksi aikaisempaa, eikä tässä ole merkitystä sillä, onko neljän tunnin sallittu pysäköintiaika käytetty samana päivänä. Merkitystä on jälleen sillä, onko kiekko asetettu oikein. Koska pysäköinnin alkamisajaksi on merkitty kello 13.00, on pysäköinti voinut kestää kello 16.00 asti, jatkua seuraavana aamuna kello 08.00 alkaen ja kestää kello 12.00:een asti. Akateemisesti pohdittuna asia voisi muuttua toiseksi, jos pysäköinnin alkamisajaksi olisi merkitty kello 12.30, jolloin sallittu pysäköinti olisikin loppunut jo kello 15.30. Tällöin pysäköinti kello 15.30:n jälkeen olisi tarkoittanut pysäköintivirhettä, ja tämä pysäköintivirhe olisi jatkunut kello 08.00:sta alkaen, toteaa Konsta Arvelin.

Analogisen ja digitaalisen kiekon eroavuus

Arvelin muistuttaa, että asia ei ole kuitenkaan näin mustavalkoinen.

– Pysäköintikiekonkäytössä on otettava huomioon se, että vielä nyt ennen uuden tieliikennelain voimaantuloa pysäköintikiekko voi olla joko analoginen tai digitaalinen. Nämä pysäköintikiekot eivät ole yhteismitallisia, koska digitaalinen kiekko näyttää 24 tunnin näyttötaululla tarkan saapumisajan, kun taas analogisella kiekolla on aina sekä aamupäivän että iltapäivän kellonaika. Tämä tarkoittaa sitä, että noissa kaikissa esimerkeissä analogisella kiekolla olisi näkyvillä kaksi saapumisaikaa: kysymyksessä 1: 07.30/19.30, kysymyksessä 2: 04.00/16.00 ja kysymyksessä 3: 01.00/13.00.

Analogisessa kiekossa näkyy aina sekä aamupäivän että iltapäivän kellonaika

– Kahden erilaisen kiekon käyttämisestä on muodostunut niin sanottu aamukiekko-ongelma, joka koskee nimenomaan digitaalikiekkoa. Digitaalisessa pysäköintikiekossa näkyvä tarkka kellonaika asettaa niiden käyttäjät eriarvoiseen asemaan analogisen kiekon käyttäjien kanssa. Tämä on myös yksi ratkaiseva peruste sille, miksi pysäköinninvalvontojen vastauksissa on vaihtelevuutta. Se tulkinta, jossa pysäköintikiekon laatuun katsomatta kaikille annetaan yhdenvertainen kohtelu lain edessä, on ratkaisuvaihtoehdoista kestävin.

Maallikko ei tule noista vastauksista välttämättä hullua hurskaammaksi, mutta Autoliitto on ajanut tätä asiaa niin tehokkaasti, että jo hyväksyttyyn ja 1. kesäkuuta voimaan tulevaan uuteen tieliikennelakiin on tulossa muutos. Muutosesityksen mukaan ”parkkikiekon käyttövelvollisuutta ja siihen liittyvää pysäköintiajan laskentaa esitetään tarkennettavaksi niin, että edellisenä päivänä käytetty aika ei vähennä seuraavan päivän parkkiaikaa.”

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?