Autovuosi 2020 tullaan muistamaan ainakin yhdestä seikasta – autoverokin liittyy ilmiöön

Automaailmaa seuraavat jälkipolvet muistavat vuoden 2020 ennen kaikkea massiivisesta pistokehybridien vyörystä markkinoille.

Latauspiuhoja sovitellaan entistä useamman uuden auton konttiin.

Suomeenkin on alkaneen vuoden aikana luvassa uusia töpselimalleja yhteensä useita kymmeniä, kun lähes jokaiselta Euroopassa toimivalta merkiltä on nyt putkessa omat versionsa. Nämä autot ovat nimenomaan pistokehybridejä, joissa täyssähköauton perillepääsyn angsti ja polttomoottoriautojen päästöjen kauhistelu ovat sopivassa tasapainossa.

Mutta miksi juuri pistokehybridit ovat nyt niin suosittuja?

Töpselin avulla ladattava hybridi (joka on samalla myös ns. itselataava) on edullisempi vaihtoehto täyssähköauton sijaan. Lisäksi pistokehybridin idea on yksinkertainen: sähköllä mennään se osa matkasta, joka useimmille riittää päivittäisiin ajoihin, ja loppu hoituu tarvittaessa polttomoottorin voimin. Juuri tähän perustuu myös autojen pieni polttoaineen kulutuksen nykyinen WLTP-arvo, joka tavallisesti ilmoitetaan johonkin 1,0 – 2,0 litran välille. Moni kysyy, voiko autolla todella päästä 100 kilometriä niin pienellä fossiilisen polttoaineen kulutuksella?

Ajosuorite avainroolissa

Pienien kulutuslukemien taustalla vaikuttaa se fakta, että uusi WLTP-testisykli ei ole 100 kilometrin mittainen millekään polttoainevaihtoehdolle, vaan 23 kilometrin mittainen, ja kestää puoli tuntia.

Vanha, käytöstä poistunut NEDC-sykli oli pituudeltaan vain 11 kilometriä ja kesti 20 minuuttia. WLTP-testisyklin pituus ei ole päätettyä pidempi, koska se ei vastaisi maailmanlaajuisesti useimmiten ajettavaa päivittäistä suoritetta. Suomessakin keskimääräinen ajosuorite on vain reilut 50 kilometriä päivässä.

Erityistä pistokehybrideille on se, että testi suoritetaan niin monta kertaa, että alussa täyteen ladattu akku tyhjenee täysin. Tällöin polttomoottorin käytön osuus kasvaa jokaisessa uudessa syklissä, ja päästöt mitataan niistä jokaisessa. Monivaiheisen testauksen avulla saadaan lopullinen päästölukema.

Joka tapauksessa energiaa säästyy ja ajonaikaisia CO2-päästöjä syntyy pistokehybridillä vähemmän, kunhan autoa ladataan, mikä on tietenkin oletusarvo tällaiselle autolle. Suomessa pistokehybridien pieni kulutusarvo vaikuttaa alentavasti autoveroon, mutta kyse ei ole verottajan huiputtamisesta – Suomen CO2-pohjainen autovero ei ole millään tavalla autovalmistajien agendalla, päästöjen vähentäminen sen sijaan vahvasti on.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?