Dieselin rajun hinnankorotuksen kylkiäisistä lisätietoja – ”jopa ylikompensoivat kotitalouksien ostovoiman laskun” - Autot - Ilta-Sanomat

Dieselin rajun hinnankorotuksen kylkiäisistä lisätietoja – ”jopa ylikompensoivat kotitalouksien ostovoiman laskun”

Jos dieselpolttoaineen verotuki poistetaan eilen julkistetun tutkimusraportin mukaisesti, tarkoittaa se todennäköisesti myös tulonsiirtoja korotuksesta pahimmin kärsiville.

Myös PTT:n tutkimusraportin mukaan polttoaineiden verotuksella on huomattava ympäristöohjausvaikutus. Kompensaatioita kuitenkin tarvittaisiin, sillä ne lieventävät hinnankorotusten vaikutuksia erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin kotitalouksiin.

12.2.2020 16:15

Viime päivinä uudelleen keskusteluun noussut dieselin verotuen poisto eli dieselpolttoaineen hinnannousu jopa kymmenillä senteillä per litra vaikuttaisi toteutuessaan käytännössä kaikkiin kotitalouksiin.

Tämä johtuu siitä, että korotuksesta aiheutuisi käytännössä kaikille maantiekuljetuksia ja dieseliä välituotteenaan käyttäville yrityksille lisäkustannuksia, jotka valuisivat lopulta kyseisten yritysten lopputuotteiden, kuten vaikkapa ruoan hintoihin.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ja Merit Economicsin toteuttamassa tuoreessa tutkimuksessa onkin siksi selvitetty myös mahdollisuuksia hyvittää kansalaisille dieselin hinnankorotuksen vaikutuksia joko ansiotuloverotusta alentamalla tai ”muina tulonsiirtoina”.

Erityisen kiinnostavaa on, että mahdollisen korotuksen kompensoinnissa olisi siis kyse periaatteiltaan samasta kuviosta jota pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus on jo useaan otteeseen liikenneveromullistuksen yhteydessä väläytellyt, joskaan ilman sen tarkempaa kohdetta kuin ”vähätuloiset”.

Raportissa todetaan joka tapauksessa, että verotuen poisto rasittaisi todennäköisesti enemmän pienituloisia ja maaseudun asukkaita kuin muita kansalaisia.

Tässä tutkimuksessa kompensoinnin on oletettu tapahtuvan kolmen eri kanavan kautta:

  1. Käyttövoimaverosta luopuminen dieselin verotuen poiston yhteydessä.

  2. Dieselpolttoaineesta kannettavien verojen lisäkertymän palauttaminen kotitalouksille ansiotuloverotusta alentamalla käyttövoimaveron kertymän ylittävältä osalta.

  3. Dieselpolttoaineesta kannettavien verojen lisäkertymän palauttaminen kotitalouksille tulonsiirtoina käyttövoimaveron kertymän ylittävältä osalta.

Vaihtoehdoista ensimmäisessä on tutkimusraportin mukaan selvää, ettei palautettava veromäärä vastaa lisäkertymää, koska veron korotus koskee kotitalouksien lisäksi myös elinkeinoelämää. Sen avulla arvioidaan lisäkertymä, joka vaihtoehdoissa 2 ja 3 palautetaan kotitalouksille.

Vaihtoehto 3 taas vastaisi könttäsummaveron korvaamista hintasuhteita muuttavalla verolla, ja tutkimuksen mukaan on odotettua, että kompensaatio ei siinäkään täysin riitä korvaamaan veron korotusta (josta aiheutuu verojärjestelmäkustannuksia sekä elinkeinoelämälle että kotitalouksille).

Vaihtoehdossa 2 lisäkertymä käytetään sen sijaan ansiotuloverotuksen aiheuttaman verokiilan alentamiseen, joka pienentää verojärjestelmäkustannuksia ja näyttää tutkimusraportin mukaan ”jopa ylikompensoivan kotitalouksien ostovoiman laskun, kun kulutus keskimäärin kasvaa hieman”. Pitämällä kotimaista ostovoimaa yllä kompensaatio saattaa myös vaikuttaa elinkeinoelämän sopeutumiseen, koska se pitää talouden kotimarkkinoihin suuntautuneempana

Lopullinen ostovoima voisi jopa nousta?

Hieman lyhyemmin voi siis todeta, että mallisimulaatiossa ansiotuloverotuksen alentamisen aiheuttama verokiilan supistuminen ja sen kerrannaisvaikutukset jopa hyvittävät kotitalouksien ostovoiman laskua enemmän kuin mitä muutos muilta osin vie.

Tulonsiirtona, (kuten esimerkiksi lapsilisän tai eläkkeen korotuksena) tehty hyvitys ei sen sijaan täysin riitä korvamaan dieselin hinnan korotusta.

Molemmat kompensaation vaihtoehdot kuitenkin tasoittaisivat eroja eri maakunnissa sijaitsevien kotitalouksien välillä.

Sipilän hallituksen alulle panema tutkimus päätyy nyt maailman kunnianhimoisimman ilmastopolitiikan työpaperiksi

Dieselin verotuen poistoa ehdottava raportti tilattiin alkujaan jo Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana, mutta valmistui vasta nyt.

Käytännössä kyse on poliitikkojen ohella lähinnä liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön sekä valtiovarainministeriön käyttöön tarkoitetusta selvityksestä, jota käytetään yhtenä tulevien poliittisten linjapäätösten taustana.

Nuijankopautuksia lienee luvassa jo varsin pian, sillä pääministeri Marin (sd) on luvannut tehdä Suomesta hiilineutraalin yhteiskunnan vuoteen 2035 mennessä sekä puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä:

– Päätöksiä tehdään varmasti syksyllä 2020, Marin vahvisti jo joulukuussa 2019.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?