Hallituksen aikataulu valtavalle liikennemuutokselle julki: Ensimmäinen veronkorotus elokuussa, listalla myös ”tuuli- ja aurinkobensa” - Autot - Ilta-Sanomat

Hallituksen aikataulu valtavalle liikennemuutokselle julki: Ensimmäinen veronkorotus elokuussa, listalla myös ”tuuli- ja aurinkobensa”

Hallitus julkisti eilen ”Oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan” -kokouksessaan tiekartan, joka määrittelee ilmastotoimien valmistelun aikataulun ja tavoitteet. Seuraavia päätöksiä lupaillaan autoilun osalle jo kevääksi. Kaikkein vaikeimmat asiat odottavat sen sijaan tulevaa syksyä.

Julkaistu: 4.2. 10:45

Tänään jatkuvan hallituspuolueiden ilmastokokouksen liikenneanti summataan kahdessa Valtioneuvoston eilen julkaisemassa strategiapaperissa. Aikataulun osalta katseet kohdistuvat suurten päätösten syksyyn 2020.

Hallituksen tuoreet dokumentit kertaavat, että liikenteen verotuksen osalta hallitus on jo päättänyt kiristää fossiilisten liikennepolttoaineiden verotusta 1.8.2020 alkaen 250 miljoonalla eurolla arvioidun kuluttajahintaindeksin kehityksen mukaisesti.

Lisäksi parafiinisen eli vähemmän rikkiä ja haitallisia pienhiukkasia tuottavan dieselin 120 miljoonan euron verotuki poistetaan asteittain vuosien 2021–2023 aikana.

Loput, yleisesti kokonaisuutena erittäin vaikeaksi arvioidut toimenpiteet odottavat sen sijaan yhä päätöksiä, joita arvioidaan parhaillaan erillisessä liikenteen verotuksen työryhmässä.

Kyseisen työryhmän tehtävänä on antaa suosituksia tarvittavista verotoimista päästöohjauksen tehostamiseksi ja ”veropohjan turvaamiseksi” eli liikenteen tuottamien miljardiluokan verotulojen varmistamiseksi siinäkin vaiheessa, kun Suomi suunnitelmien mukaan siirtyy laajamittaisesti esimerkiksi sähköautoiluun.

Lisäksi hallituksen nimeämä työryhmä selvittää keinoja toteuttaa päästövähennyksiä työsuhde-etujen verotuksen muutoksilla, joista aiotaan antaa väliraportti kevään kehysriiheen mennessä.

Päätösten osalta ensimmäisiä toimenpiteitä luvataan papereiden mukaan syksyksi 2020, jolloin myös vähäpäästöisiin autoihin liittyvien työsuhde-etujen verotuksesta aiotaan antaa ensimmäiset lakiesitykset.

Ratkaisua haetaan jopa ”tuuli- ja aurinkobensasta”

Eilen julkistetulla toimenpidelistalla on mukana myös selvitys synteettisten eli käytännössä ydinvoimalla tai uusiutuvalla energialla kuten tuuli- ja aurinkovoimalla valmistettujen kemiallisten polttoaineiden sisällyttämisestä osaksi sekoitevelvoitetta.

Kyseiset synteettiset polttoaineet – joita voidaan siis valmistaa sähköenergian avulla vedestä ja ilmasta sekä bensiini- että dieselmoottoreihin – kuulostavat paperilla houkuttelevalta idealta, mutta ovat todellisuudessa kalliita ja runsaasti sähköä vaativia tuotettavia.

– Prosessiin syötetystä energiasta vain reilut kymmenen prosenttia jää lopputuotteeseen, Nesteen teknologiajohtaja Lars-Peter Lindfors kommentoi asiaa Tekniikka ja talous -lehdelle viime vuoden huhtikuussa.

Saman yrityksen tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaava johtaja Petri Lehmus puolestaan kertoi viime marraskuussa Ylelle, että miljoonan keinotekoisen polttoaineeksi kelpaavan hiilivetytonnin tuottaminen vaatisi karkeasti noin viiden ydinvoimalan verran sähköä.

– Miljoona tonnia hiilivetyä ei riittäisi Suomessa läheskään kattamaan liikenteen polttoainetarvetta, jos siitä tehtäisiin nestemäisiä polttoaineita.

Kaikkiaan Sanna Marinin (sd) hallituksen tavoitteena on yhä erittäin vaativa liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä ja hiilivapaa liikenne vuonna 2045.

Päästötonneissa tämä tarkoittaa tuoreimpien hallituspapereiden mukaan 2-2,6 Mt:n poistamista vuoteen 2030 mennessä sekä noin 2 Mt:n lisäpäästövähennystä vuoteen 2035, mikäli tavoitteena todella on hiilivapaa liikenne 2045.