Autoliitto pelti­poliiseista: ”Tärkeintä on sakko­tulojen kerääminen” – viran­omainen kiistää väitteet sakkoja suosivasta sijoittelusta - Autot - Ilta-Sanomat

Autoliitto pelti­poliiseista: ”Tärkeintä on sakko­tulojen kerääminen” – viran­omainen kiistää väitteet sakkoja suosivasta sijoittelusta

Autoliiton mukaan kameroita sijoitetaan edelleen paikkoihin, joissa tärkeintä ei ole liikenneturvallisuus, vaan sakkotulot.

Kuva otettu heinäkuussa Kouvolan Korialla.­

23.12.2019 8:31

Maanteiden uudet supervalvontakamerat vähentävät viikatemiehen hommia urakalla. Esimerkiksi kuluvan vuoden tammi-elokuun aikana Nelostiellä ei tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta, kun niitä vastaavaan aikaan edellisvuonna oli kaksi. Loukkaantuneita oli kolme, kun edellisvuonna niitä oli kahdeksan.

– Keskinopeudet ovat laskeneet yllättävän paljon, eli jopa kaksi kilometriä tunnissa, mikä on todella paljon keskinopeudessa. Merkitys on ollut suuri, vahvistaa Poliisihallituksen ylitarkastaja Heikki Ihalainen.

Nelostien lisäksi uusia supertolppia tuli Kuutostielle, missä onnettomuudet ovat niin ikään vähentyneet. Yhteensä tolppia on kuluvan vuoden aikana asennettu parisataa. Määrä on vielä vähäinen, jos sitä vertaa vanhoihin valvontakameroihin eli ”linnunpönttöihin”, joita on teiden varrella vajaat tuhat.

– Kun keskinopeudet laskevat niin loukkaantuneiden ja kuolleiden määrät vähenevät pitkällä aikavälillä. Tämä on ihan selkeä suuntaus ympäri maailmaa, Ihalainen tietää.

Peltipoliisi ei tarkkaile vain nopeutta

Uusien supertolppien huhuttiin ennen niiden tuloa havaitsevan suurin piirtein paikatkin kuljettajan hampaista, mutta aivan näin tarkasta valvonnasta ei ole kyse. Toki tarkoilla kameroilla voisi tehdä monenlaista, mutta toistaiseksi kamerat keskittyvät nopeuksiin ja ajokäyttäytymiseen. Kun tieliikennelaki kesäkuussa uudistuu, alkaa tolpista napsahdella liikennevirhemaksuja myös kännykkään puhumisesta ajaessa tai turvavyön käyttämättä jättämisestä.

– Muun muassa Liikkuvan poliisin perinneyhdistys ja Autoliitto haluavat korostaa tätä vastakkainasettelua, puhutaan aina vain nopeusvalvonnasta. Tolpilla – myös niillä vanhoilla – valvotaan myös paljon muuta, Ihalainen muistuttaa.

Ihalainen luettelee koko joukon peltipoliisin valvontakohteita: punaisia päin ajaminen, katsastamattomien ajoneuvojen havaitseminen, rästissä olevat autoverot, kortittomat kuskit tai vaikkapa varastetut autot.

– Ihan hyviä kuvia niillä vanhoillakin tolpilla tulee. Toki uusilla kameroilla, joissa on puhtaat linssit ja säädöt ihan kohdallaan, otokset ovat vieläkin parempia, Ihalainen kehuu.

Supertolppia tulee koko ajan lisää, mutta lähivuosina ne eivät tule korvaamaan vanhoja peltipoliiseja. Yksi tolppa maksaa 20 000–25 000 euroa. Kaupunkeihin asennettavat tolpat maksaa kaupunki ja maanteiden varsiin pantavat valtio.

Poliisi ei yksi päätä tolpista

Autoilijoiden keskustelupalstoilla valitetaan tasaisesti tolppien sijoittelusta. Kriitikoiden mielestä tolppia lykätään sellaisiin paikkoihin, joista poliisi arvelee saavansa eniten sakkorahoja. Liikenneturvallisuus tulee vasta kakkossijalla.

Tolppien, sen paremmin uusien kuin vanhojenkaan, paikkaa ei kuitenkaan päätä poliisi, vaan Väylävirasto. Se tekee päätöksensä kuultuaan muun muassa poliisia ja tienpitäjää sekä tarkasteltuaan ylinopeus- ja onnettomuustilastoja.

– Turvallisuus edellä näissä mennään. Ei niitä kameroita sinne hetken mielijohteesta panna. Sakkorahastus on lähes ikuisuusaihe, jolla pyritään tolppien sijoitteluun vaikuttamaan, mutta se ei pidä paikkaansa, vakuuttaa Väyläviraston asiantuntija Auli Forsberg.

Tolppien sijoitteluun on ensi vuonna luvassa muutoksia sen jälkeen kun Väylävirasto päivittää keväällä ohjeistuksensa.

”Tärkeintä on sakkotulojen kerääminen”

Autoilijoiden etujärjestön Autoliiton mukaan kameroita on nykyisin paikoissa, joissa nopeusrajoitus on helppo ylittää hetkellisesti tahattomasti.

– Niistä on tehty vähän sellaisia ansoja, jotka tulevat yllättäen vastaan. Siitä voi tehdä päätelmän, että tärkeintä on sakkotulojen kerääminen, sanoo Autoliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Jukka Joutsjoki.

Joutsjoen mukaan hyvää mallia sijoitteluun saisi naapurimaastamme Ruotsista, joissa kamerat on sijoitettu vaarallisiin paikkoihin ja varustettu vielä erillisillä varoitusmerkeillä.

– Jos liikenneturvallisuuteen pyritään, etumerkki valvontakamerasta auttaa. Silloin autoilijat tietävät varoa, ja sehän kameran perimmäinen tarkoitus tulisi olla, Joutsjoki sanoo.

Kameroiden sijoittelusta Joutsjoki kertoo omakohtaisen esimerkin.

– Ajoin Viitostietä Iisalmesta Lusiin (kylä Heinolassa) ja laskin kaikki kamerat. Päädyin yli seitsemäänkymmeneen tuolla noin 400 kilometrin välillä. Sitten taas kun ajoin Lusista Nelostietä ylöspäin Kärsämäelle asti, oli sillä välillä ennen näiden uusien kameroiden tuloa ainoastaan kaksi kameraa. Liikenneturvallisuustilastoista taas ei vielä tänäkään päivänä löydy mitään oleellista eroa noiden kahden, suurin piirtein samanmittaisen tieosuuden välillä, Joutsjoki sanoo.

– Suosittelisin Väylävirastolle ajamista Ruotsissa Tukholmasta Haaparantaan. Sillä välillä näkee omin silmin konkreettisia asioita, joita Ruotsissa on tehty liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Nopeusrajoitusjärjestelmä eri tietyypeillä, keskikaidetiet, risteysjärjestelyt ja myös kameroiden sijoittelu, Joutsjoki luettelee.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?