Autoliitto ärähti peltipoliisien sijoittelusta – Väylävirasto: ”Suunnitteilla yhtenäinen ohjeistus koko Suomeen” - Autot - Ilta-Sanomat

Autoliitto ärähti peltipoliisien sijoittelusta – Väylävirasto: ”Suunnitteilla yhtenäinen ohjeistus koko Suomeen”

Autoliiton mielestä kameroiden sijoittelussa pitäisi painottaa liikenneturvallisuutta. Väyläviraston mukaan nykyinen valvontaverkosto ei ole sattumanvaraisesti valittu.

Kannelmäen peltipoliisi Kehä I:llä.­

11.12.2019 15:57

Autoliiton liittovaltuusto on ottanut kantaa nopeusvalvontakameroiden sijoitteluun ja merkitsemiseen. Valtuutetut olivat kokouksessaan yhtä mieltä siitä, että kameroiden sijoittelussa pitäisi painottaa liikenneturvallisuutta.

Liittovaltuusto toteaa kannanotossaan, että liikenteen nopeusvalvontakameroita on paikoissa, joissa on hetkellisesti helppo ylittää nopeusrajoitus tahattomasti ja liikenneturvallisuuden edes vaarantumatta.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen kertoo IS:lle, että peltipoliisien pitäisi olla siellä, missä onnettomuuksia tapahtuu.

– Nythän tilanne on usein se, että kamerat ovat alkuperäisillä paikoillaan siihen asti, kunnes laitteen tekninen ikä tulee täyteen. Valvontapaikkojen sijainnin olisi hyvä elää vallitsevan tilanteen mukaan.

Nieminen toteaa, että valvontapaikkojen suunnittelussa pitäisi seurata myös liikenteen tilastoja.

– Pitäisi tutkia sitä, onko valvontapisteen nykyisellä sijoituksella saatu hyötyä ja toisaalta olisiko jossain muualla kenties saatavissa hyötyä enemmän, Nieminen sanoo.

Nieminen nostaa esiin pääkaupunkiseudulla kulkevan Kehä I:n.

– Miksi Kehä I:llä, jossa ei juurikaan ole sattunut vakavia liikenneonnettomuuksia, pitää olla niin paljon nopeusvalvontakameroita? Olisiko kenties samoilla kameroilla saatu jossain muualla suurempi turvallisuushyöty, Nieminen pohtii.

Pasi Nieminen.­

Liittovaltuusto arvioi, että jos liikenneturvallisuutta halutaan aidosti parantaa, voitaisiin kameravalvontaan ottaa mallia Ruotsista, joka on liikenneturvallisuudessa selkeästi Suomea edellä.

Liittovaltuusto kertoo, että Ruotsissa valvontakamerat on sijoitettu tunnettuihin vaaran paikkoihin valvomaan paikallisen alemman nopeusrajoituksen noudattamista. Tätä on tehostettu sijoittamalla nopeusrajoitusmerkki ja kameravalvonnasta kertova lisäkilpi jonkin verran ennen kameraa.

– Tieto vallitsevasta nopeusrajoituksesta ja kameravalvonnasta tulee selväksi kaikille tienkäyttäjille, mikä tehostaa nopeusrajoituksen noudattamista vaarallisessa paikassa. Sakkoja ei päästä kirjoittamaan yhtä paljon, mutta liikenneturvallisuushyöty on suurempi, kannanotossa todetaan. 

Valmistelussa yhtenäinen ohjeistus

Väyläviraston liikenneturvallisuusasiantuntija Auli Forsberg hämmästelee Autoliiton kannanottoa. Hän sanoo, että automaattisen liikennevalvonnan päätavoite on liikenneturvallisuuden parantaminen, ei rahankerääminen.

– Nykyinen valvontaverkosto ei ole mitenkään sattumanvaraisesti valittu. Liikenteelliset tiedot vaikuttavat, eli miten vilkasta tiellä on ja missä määrin ajetaan onnettomuuksia sekä ylinopeuksia. Poliisien resurssit kautta vuosien on ollut tärkeä muuttuja ja myös se, millaiset tekniset mahdollisuudet alueelle on ylipäätään asentaa valvontapaikkoja.

Forsberg kertoo, että suunniteltaessa nopeusvalvontajaksoja lasketaan vaikutusarviot tuleville vuosille.

– Kehä I on yksi Suomen vilkkaimpia teitä. Automaattivalvonnan käyttöönotto tuolla monikaistaisella väylällä vähensi voimakkaasti suuria ylinopeuksia, jolloin liikenneonnettomuuksien määrä on vähentynyt merkittävästi ja liikenne soljuu häiriöttömämmin. Samalla melu tien vaikutusalueella asuville ja liikenteen päästöt ovat vähentyneet.

Forsberg on sitä mieltä, että nykyiset valvontapaikat ovat perusteltuja.

– Ne eivät ole hetken mielijohteesta sinne toteutettuja. Toki niissä voi olla jotain viilaamista, sillä maailma muuttuu ja toteutuksista opitaan. Palautetta ja ehdotuksia otetaan vastaan.

Forsberg kertoo, että Väylävirasto, Poliisi, ELY-keskukset sekä ITM Finland ovat perustaneet työryhmän, jossa laaditaan kiinteiden nopeusvalvontajaksojen sijoitteluun ohjeistus.

– Takana on kaksi kokousta, joissa on koottu eri tahojen näkemyksiä, kokemuksia, tarpeita ja odotuksia. Tarkoituksena on laatia opas, jossa kuvaillaan miten järjestelmä toimii ja mitä vastuita on milläkin taholla.

Forsberg paljastaa, että automaattinopeusvalvonnasta on olemassa vanha luonnos, joka ei koskaan päätynyt viralliseksi ohjeeksi. Valvontapisteiden sijoittelussa on siis vaihtelua eri puolilla Suomea.

– Olen huomannut, että toteutustavoissa esimerkiksi liittymäalueilla on paikallisia eroavaisuuksia. Tässä työssä pyritään selvittämään, millaisia vaikutuksia erilaisilla sijoittelutavoilla on. Tavoittelemme parhaita käytäntöjä toimia jatkossa.

Myös Autoliiton mainitsema Ruotsin-malli, jossa nopeusrajoitusmerkki ja kameravalvonnasta kertova lisäkilpi on sijoitettu jonkin verran ennen kameraa, otetaan työryhmän kokouksissa huomioon.

– Nykyisellään Suomessa on valvontajakson alussa suuri kelta-musta infotaulu ja vilkkaimpien liittymien jälkeen pieni kelta-musta toistomerkki.

Forsberg kertoo, että Väylävirasto on saanut aiheesta myös asiakaspalautetta.

– Nopeusrajoitusmerkkien sijoittelussa on täydennettävää, jotta kuljettajalla olisi mahdollisimman tuore tieto kulloinkin voimassa olevasta nopeusrajoituksesta.

Ensi kesänä voimaan tuleva uusi tieliikennelaki tuo liikennemerkkikokoelmaan merkin "automaattinen liikennevalvonta", koodinimeltään I15.

– Sen käyttötapoja tullaan kokoamaan oppaaseen. Joka tapauksessa merkkien hankinta ja niiden pystyttäminen on aina myös kustannuskysymys.

Forsberg arvioi, että työryhmän tekemä ohjeistus valmistuu ensi kevään mittaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?