Työnjohto paljastaa: Näin kävi tietyömaalla, kun presidentti Vladimir Putin saapui Suomeen

Vuoden paalutustyömaana hiljattain palkittu Vantaanjoen siltojen peruskorjaus sekä Tuusulanväylän parantaminen sujuivat esimerkillisesti, mutta eivät silti ilman yllätyksiä.

12.12.2019 6:56

Muun muassa Helsinki-Vantaan lentokentän ohittavan Tuusulanväylän paalutuskorjaukset ovat valmistuneet reilusti etuajassa.

Betoniteollisuus ry, jonka paaluvaliokunta palkitsi projektin viime viikolla vuoden työmaana, kertookin tämän vuoden huhti-joulukuuhun ajoittuneen projektin sujuneen poikkeuksellisen hyvin, vaikka korjaamista vaikeuttivat jo suunnittelusta alkaen muun muassa erittäin suuret liikennemäärät, tiukka aikataulu ja pehmeät pohjaolosuhteet.

Kuten työmaalla yleensä, myös yllätyksiä tuli vastaan. Paalutustöihin liittyvien yksityiskohtien ohella tiedotteessa kerrotaan nimittäin myös presidentillisestä yllätyksestä:

– Poikkeuksellinen viivästys syntyi presidenttien Putin ja Niinistö viimekesäisestä tapaamisesta Helsingissä, kun presidenttisaattueen ohikulku edellytti paalutuskoneiden poistoa työmaalta kokonaan, sanoo Tuomas Aalto GRK Infra Oy:n työnjohdosta.

Poliisi katkaisi liikenteen Tuusulanväylällä hetkittäin kokonaan 15.7.2019.

Kymmeniä tonneja painavien koneiden ja niihin liittyvien välineiden siirtämisestä syntyi luonnollisesti myös kustannuksia, mutta niitä GRK Infra ei kommentoi.

Presidentillinen valtiovierailu ei kuitenkaan ollut ainut työmaan kohtaama ylimääräinen viivytys, sillä ”lukuisia ylimääräisiä järjestelyjä” aiheuttivat myös Aallon mukaan myös työmaan ohi kiitäneet Suomen EU-puheenjohtajuuteen liittyvät lukuisat saattueet.

Miten työmaalla oikein päästiin lopulta aikatauluun, joka alitti arvioidun lähes vuodella? Siihen löytyy vastaus Vuoden paalutustyömaan valintapäätöksestä, jonka mukaan taustalta löytyivät muun muassa huolellinen suunnittelu ja toteutus sekä ammattitaitoiset tekijät.

Osa Tuusulanväylästä muutetaan kaupunkibulevardiksi

Tuusulanväylänä tunnettu kantatie 45 on yksi Suomen ensimmäisistä asfaltoiduista teistä ja nykyisellään myös pääkaupunkiseudun merkittävin yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle kehä 3:n ohella.

Ajoneuvomääriltään Tuusulanväylä – jonka Helsingin puoleinen pää aiotaan muuttaa tulevaisuudessa ns. kaupunkibulevardiksi eli kaduksi – on toiseksi liikennöidyin sisääntuloreitti Helsinkiin Lahdenväylän jälkeen.

Tien Käpylän ja Vantaanjoen välinen osuus pinnoitettiin jo 1930-luvun puolessa välissä. Moottoritieksi. Tuusulanväylän eteläosa kehä III:n pohjoispuolelle asti valmistui vuonna 1967.

Tien historia on huomionarvoinen ennen kaikkea siksi, että Vantaanjoen ylityksessä sen perustuksissa on ajalle tyypillisesti käytetty puupaaluja. Nykyisin ratkaisua pidetään lahoamisvaurioiden vuoksi riskirakenteena ja suuri määrä teiden alla olevia puupaalurakenteita on tullut käyttöikänsä päähän.

Nykyisellä Tuusulanväylällä kulkee vilkkaimmillaan jopa 85000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?