Vastanneista taloustieteilijöistä valtaosa kallistui ruuhkamaksujen toimivuuden kannalle. Vahvasti ruuhkamaksujen hyödyllisyyteen uskoi 20 prosenttia vastaajista. 57 prosenttia vastasi olevansa samaa mieltä siitä, että ne ovat tehokas tapa vähentää liikenteen haittoja. Eri mieltä oli muutama vastaaja, ja kannastaan epävarmoja oli myös muutamia.
Taloustieteilijät painottavat, että ruuhkamaksujen toteutustapa on ratkaiseva, sillä väärin sovellettuna on kyse vain lisäverosta.
– Viimeaikaiset hyviin tutkimusasetelmiin perustuvat empiiriset tutkimukset muun muassa Englannista osoittavat, että ruuhkamaksuilla voidaan vähentää liikennemääriä, pienhiukkaspäästöjä ja liikenneonnettomuuksia. Lisäksi Ruotsissa ruuhkamaksujen käyttöönoton on havaittu laskevan lasten äkillisiin astmakohtauksiin liittyviä sairaalakäyntejä päästöjen vähentymisen seurauksena. Ruuhkamaksut vaikuttaisivat siten olevan varsin tehokas keino vähentää liikenteestä aiheutuvia negatiivisia ulkoisvaikutuksia tai haittoja, kirjoittaa Turun yliopiston professori Mika Kortelainen vastauksessaan Ekonomistikoneen nettisivulla.
– Teoreettisesti on selvää, että negatiivisia ulkoisvaikutuksia tulisi pyrkiä vähentämään verotuksella. Toisaalta tässäkin tapauksessa hyvä idea voidaan pilata huonolla toteutuksella, kommentoi puolestaan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlasta.
Professori Tapio Palokangas Helsingin yliopistosta taas muistuttaa, että ruuhkaisille liikennevälineille pitää olla toimiva vaihtoehto, koska muuten kyseessä on pelkkä rahastus.
Ekonomistipaneeliin kuuluvat johtavat suomalaiset taloustieteilijät, jotka ottavat kantaa muun muassa talouspolitiikan ajankohtaisiin kysymyksiin.
