Auton jakohihna katkesi – 2 000 euron riidasta 133 000 euron oikeuden­käyntikulut, omistajalle hurja lasku - Autot - Ilta-Sanomat

Auton jakohihna katkesi – 2 000 euron riidasta 133 000 euron oikeuden­käyntikulut, omistajalle hurja lasku

Jakohihnan tehtävä on moottorin toiminnan kannalta merkittävässä roolissa. Kuvituskuva.

Julkaistu: 27.11.2019 6:38

Riita jakohihnan korjauskustannuksista kumuloitui loppusummaltaan hurjaksi.

Neljä vuotta liikenteessä olleen Nissan NV 200 -pakettiauton jakohihna katkesi. Omistaja oli hankkinut auton käytettynä autoliikkeestä. Omistajan näkemys oli, että syynä katkeamiseen oli valmistusvirhe. Siksi hän halusi saada maahantuojan vastuuseen.

Omistaja nosti kanteen Helsingin käräjäoikeudessa, jossa hän hävisi juttunsa vuosi sitten. Kanne ei menestynyt Helsingin hovioikeudessakaan, joka ei käräjäoikeuden ratkaisua muuttanut. Hovioikeus antoi ratkaisunsa tiistaina.

Näin kiista eteni

Käytettynä ostetulla Nissanilla oli ajettu keväällä 2014 noin 24 000 kilometriä. Omistaja oli maksanut 2012 ensirekisteröidystä autosta 21 900 euroa. Uusi omistaja ehti käyttää autoa pari vuotta, kunnes jakohihna katkesi. Mittarissa oli tuolloin noin 50 000 kilometriä.

Omistajan mielestä hihnan olisi pitänyt kestää 150 000 kilometriä tai kuusi vuotta, mutta nyt auto vaurioitui paljon ennen tehtaan ilmoittamaa hihnan vaihtoväliä.

Moottoriremontti maksoi 6 000 euroa. Käytetyn auton myyjäliike korvasi omistajalle 2 000 euroa, omistajan oma osuus oli toisen 2 000 euroa ja kolmatta 2 000 euron summaa hän vaati maahantuojalta. Hän perusteli vaatimustaan kuluttajansuojalailla.

Maahantuoja kiisti käräjäoikeudessa nostetun kanteen ja vaati sen hylkäämistä. Omistajalta maahantuoja vaati 72 000 euron oikeudenkäyntikuluja.

Maahantuojan näkemys oli, ettei se ole vastuussa väitetystä virheestä kuluttajasuojalain mukaan, sillä auto oli ostettu käytettynä, ja näin elinkeinoharjoittajien välinen jälleenmyyntiketju oli katkennut sekä lisäksi auto rikkoontui huolto-ohjelman laiminlyönnistä tai kuljettajan ajovirheestä.

Omistajalla oli maahantuojan mukaan näyttötaakka auton huolto-ohjelman noudattamisesta. Auto olisi pitänyt huoltaa ennen kaupantekoa keväällä 2014, mutta silloin autolle ei tehty mitään huoltoja. Ostajan ja myyjäliikkeen olisi maahantuojan mukaan pitänyt sopia kaupan ehdoista, jotta voitaisiin selvittää, vastasiko ostos sitä, mistä oli sovittu.

Maahantuoja piti omistajan vaatimusta perusteettomana, mutta teki kuitenkin sovintoehdotuksen, joka oli sama kuin omistajan vaatima korvaus ja tarjoutui lisäksi korvaamaan 10 000 euron verran tämän oikeuskuluja. Omistaja ei kuitenkaan tarttunut ehdotukseen ja lakituvassa tavattiin.

Asiantuntijan lausunto

Ratkaisua tehdessään käräjäoikeudella oli käytettävänä velvoiteoikeuden professorin Juha Karhun antama asiantuntijalausunto. Sen mukaan kuluttajansuojalakia ei voi tulkita niin, että maahantuojan vastuu ulottuisi myös autoon, joka on ostettu myöhemmin käytettynä toiselta elinkeinonharjoittajalta.

Vastaavanlaisesta tapauksesta ei ole aiempaa oikeuskäytäntöä, todetaan käräjäoikeuden ratkaisussa. Oikeuskirjallisuudessa on omaksuttu kanta, jonka mukaan maahantuojan vastuu koskee vain ensimmäistä kauppaa.

 Asianajajille riita tarjosi töitä.

Käräjäoikeus totesi, ettei maahantuoja ollut vastuussa virheestä ja hylkäsi kanteen. Ostaja piti käräjäoikeuden päätöstä virheellisenä ja vei riidan edelleen Helsingin hovioikeuteen, joka ei ratkaisua muuttanut. Hovioikeudesta omistajalle tuli lisää maksettavaa, kun hänen on korvattava maahantuojan noin 17 000 euron oikeudenkäyntikulut. Nissanin omistajan omat asianajokulut ovat noin 42 000 euroa. Hänen kulunsa maksaa Autoalan Keskusliitto ry.

Maahantuojan asianajokulut ovat kaikkiaan noin 91 000 euroa, josta summasta omistajan on maksettava noin 67 000 euroa eli yli puolet koko riidan oikeuskuluista.

Muhkeat oikeudenkäyntikulut

Asianajajille riita tarjosi töitä. Oikeudenkäyntikulut nousevat noin 133 000 euroon, vaikka viime kädessä riideltiin ”vain” 2 000 euron summasta. Suurimman osan kuluista maksaa auton omistaja.

Ratkaisuun voi hakea muutosta korkeimmasta oikeudesta, jos se myöntää valitusluvan.