Kun tienhoidon rahat loppuvat, edessä on Monoskyläntien kohtalo – yhä useampi Suomen tie on samassa jamassa - Autot - Ilta-Sanomat

Kun tienhoidon rahat loppuvat, edessä on Monoskyläntien kohtalo – yhä useampi Suomen tie on samassa jamassa

Monoskyläntie Virroilla on muutettu soratieksi.

Monoskyläntie Virroilla on muutettu soratieksi.

Julkaistu: 21.11. 6:50

Hintaero soratieksi muuttamisen ja päällystetyksi kunnostamisen välillä on jopa 65 000 euroa kilometriltä.

Huonokuntoisia päällystettyjä teitä uhkaa monissa Suomen maakunnissa muuttaminen sorateiksi. Entistä useampi autoilija tarvitsee jo nyt auton, jossa on riittävästi maavaraa.

Kun päällystetyn tien kunto on päässyt siihen pisteeseen, että se olisi liian kallis korjattavaksi, se muutetaan soratieksi.

Itä-Suomi: Hintaero huima

Hyvän käsityksen tilanteen vakavuudesta saa Itä-Suomesta.

– Itä-Suomessa eli Pohjois- ja Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan alueella muutettiin vuonna 2018 yhteensä 13 kilometriä päällystettyjä teitä sorateiksi, Pohjois-Savon Ely-keskuksen kunnossapitopäällikkö Kimmo Tiikkainen kertoo Ilta-Sanomille.

Hän kertoo, että tänä vuonna kilometrejä tuli tasan nolla.

– Viimeisen 15 vuoden aikana tällä alueella sorateiksi on muutettu yhteensä 350 kilometriä. Suurin luku yhden vuoden aikana on ollut noin 40 kilometriä. Kyse on vähäliikenteisistä teistä, joilla vuorokautinen liikennemäärä on noin 100–200 autoa vuorokaudessa, hän kertoo.

Päällyste on poistettu Monoskyläntiellä Virtojen puoleisesta päästä.

Päällyste on poistettu Monoskyläntiellä Virtojen puoleisesta päästä.

Hän kuvaa, millainen ero kustannuksissa on soratieksi muuttamisen ja kokonaan asvaltoiduksi tieksi korjaamisen välillä.

– Paljon riippuu tietysti tien rakenteesta, mutta nyrkkisääntö voisi olla se, että soratieksi kunnostaminen maksaa noin 25 000 euroa kilometriltä ja saman tien kunnostamien asvalttitieksi noin 70 000–90 000 euroa kilometriltä, Tiikkainen kertoo.

Kokonaistilanne on tällä hetkellä hänen mukaansa menossa huonompaan suuntaan Itä-Suomessa.

– Monet sorateiksi muutettavat tiet ovat jo elinkaarensa päässä. Meillä on arvioni mukaan tällä hetkellä Itä-Suomessa noin 300 kilometriä teitä, jotka ovat kunnostamisen tarpeessa.

Pirkanmaa: Sorateiden päälle ajettu bitumi yhdessä kiviaineksen kanssa ei enää kestä

Pirkanmaan Ely-keskuksen tilanne puolestaan kertoo sen, mikä on tavallisin syy tien muuttamiseksi soratieksi.

– Sorateiden pintausta on tehty aikanaan siten, että sorateiden päälle on ajettu bitumia ja sen päälle kiviainesta. Tällainen pintaus ei lisää teiden kantavuutta, vaikka menetelmä vähentääkin pölyn muodostumista kohtalaisesti. Nyt monet tällaiset tiet ovat huonossa kunnossa, Pirkanmaan Ely-keskuksen toiminnanohjauspäällikkö Janne Lintilä kertoo Ilta-Sanomille.

Kyseessä ei ollut hänen mukaansa siis varsinainen päällystäminen.

– Siinä ei käytetty asvalttiasemalla tehtyä päällystettä.

Vuodesta 2010 päällysteiden kunto on heikentynyt

Lintilä kertoo konkreettiset esimerkit siitä, millaisia teitä Pirkanmaalla on muutettu sorateiksi.

– Viime vuosina olemme muutetaan keskimäärin yhden tien vuodessa soratieksi, tänä vuonna kolme. Vuonna 2019 ne olivat Monoskyläntie Virroilla. Muutos koski 3 kilometrin matkaa. Työt ovat siellä vielä menossa. Toinen soratieksi muutettu tie on Parkanon Yliskyläntien 6 kilometrin matka ja kolmas Virroilla Pitkäjärventien 300 metrin osuus, hän sanoo.

Soratien kunnostus ja ylläpito on päällystettyä väylää halvempaa.

Soratien kunnostus ja ylläpito on päällystettyä väylää halvempaa.

Lintilä kertoo, että vuodelle 2020 on tulossa tien 3441 Hyyryläntie Väärinmajalla muuttaminen soratieksi Ruovedellä. Kyseessä on 4,8 kilometrin osuus, mutta lisääkin tarpeita saattaa tulla.

– Odottelemme, kuinka paljon saamme rahoitusta ja kuinka sitä riittää päällystämiseen.

Korjausvelkaa jopa 540 kilometriä Pirkanmaalla

Lintilä kertoo, että vuodesta 2010 päällysteiden kunto on heikentynyt.

– Vuoden 2016 korjauspaketti pysäytti heikkenemisen, mutta vuonna 2019 heikkeneminen taas jatkui. Vuonna 2018 Pirkanmaalla päällystettiin 280 kilometriä teitä ja tänä vuonna rahat riittivät vain 130 kilometriin. Vuosittain tulee lisää 150 kilometriä lisää. Tehokkailla päällystyskohteilla yleensä puolet on huonokuntoista, joten heikkenemisen pysäyttäminen edellyttäisi noin 300 kilometrin päällystämistä, hän arvioi.

– Meidän alueellamme oli jo korjausvelkana vuonna 2019 yhteensä 540 kilometriä huonokuntoisia päällystettyjä teitä.

Väylävirasto: Eniten tällaisia teitä on Itä-Suomessa

– Varsinaista korjausvelkaohjelmaa ei ole, mutta perusväylänpidon rahoituksen taso nousee tällä hallituskaudella, mistä riittänee apua keskivilkkaille teille, kunnossapidon asiantuntija Otto Kärki Väylävirastosta kertoo koko maan tilanteesta Ilta-Sanomille.

Hänen mukaansa kaikkein vähiten liikennöityjen päällystettyjen teiden muuttaminen sorateiksi on saattanut lisääntyä.

– Joidenkin päällystettyjen teiden kunto on päässyt liian huonoksi ja ne on muutettu sorateiksi. Eniten tällaisia teitä on Itä-Suomessa. Sorateiksi muuttaminen ei voi olla silti yleinen ratkaisu, sillä myös sorateiden hoito maksaa. Soratieksi päällystetty tie pitäisi muuttaa yleensä vain pakon edessä, hän sanoo.

Heli Kujala on Mänttä-Vilppulan Pohjaslahden kyläyhdistyksen puheenjohtaja ja huolissaan teiden kunnosta.

Heli Kujala on Mänttä-Vilppulan Pohjaslahden kyläyhdistyksen puheenjohtaja ja huolissaan teiden kunnosta.

Väyläviraston luvut: 30-60 kilometriä vuosittain

– Pidämme vuosittain tilannekatsauksen Ely-keskusten kanssa siitä, kuinka paljon vähäliikenteisiä erittäin huonokuntoisia päällystettyjä teitä muutetaan sorateiksi, Väyläviraston kunnossapidon ohjauksen ja kehittämisen yksikön päällikkö Tuomas Toivonen kertoo Ilta-Sanomille.

– Yleiskuva on sellainen, että kilometreissä sorateiksi muutetaan yhteensä keskimäärin 30-60 kilometriä vuosittain viime vuosina. Harvoina vuosina kilometrimäärä on ollut yhteensä yli 100 kilometriä, hän sanoo.

Toivosen mukaan päällystetyn tien muuttaminen soratieksi herättää yleensä vastustusta alueen tienkäyttäjissä. Hän tiivistää asian parin kysymyksen vastaukseen.

Miten paljon maksaa huonokuntoisen päällystetyn tien muuttamien soratieksi esimerkiksi kilometriä kohden keskimäärin?

– Noin 25 000 euroa kilometriltä, Toivonen sanoo.

Kuinka paljon kalliimpaa olisi korjata sama tie oikeaksi asvaltilla päällystetyksi tieksi?

– Noin 60 000-90 000 euroa riippuen tien rakenteen parantamisen tarpeesta. Eli se on 35 000-65 000 euroa kalliimpaa, hän kertoo.

Miten paljon on eroa soratien ja päällystetyn tien kunnossa pidon kustannuksissa?

– Soratien hoito on noin 1 000 euroa vuodessa kalliimpaa kuin päällystetyn tien.

  • Ovatko Suomen tiet jo liian huonossa kunnossa? Osallistu keskusteluun!

Suomen koko tieverkon pituus on noin 454 000 kilometriä. Tästä yksityis- ja metsäautoteiden osuus on noin 350 000 kilometriä ja kuntien katuverkkojen 26 000 kilometriä.

Väyläviraston eli Väylän vastuulla olevien maanteiden yhteispituus on noin 78 000 kilometriä. Päällystettyjä teitä on noin 65 prosenttia teistä eli yhteensä noin 50 000 kilometriä. Vähäliikenteisellä tieverkolla alimpaan hoitoluokkaan kuuluu noin 41 000 kilometriä tiestöä eli yli puolet koko maanteiden verkosta. Kaikkia näitä teitä ei ole Väylän mukaan mahdollista pitää hyvässä kunnossa niin, ettei tiestöllä esiintyisi ongelmia vaikeimmissa kelitilanteissa.