Ministerin esittämällä kaasuautoidealla on melkoinen hintalappu – ”valtio maksaisi kokonaan kaikille halukkaille” - Autot - Ilta-Sanomat

Ministerin esittämällä kaasuautoidealla on melkoinen hintalappu – ”valtio maksaisi kokonaan kaikille halukkaille”

Li Andersson piti muun muassa kaasuautoja käsitelleen linjapuheensa Kuopion puoluekokouksessa sunnuntaina.

Li Andersson piti muun muassa kaasuautoja käsitelleen linjapuheensa Kuopion puoluekokouksessa sunnuntaina.

Julkaistu: 18.11. 10:28

Veronmaksajille koituva kustannus kohoaisi miljardeihin, mikäli valtio maksaisi kaikkien kansalaisten bensa- ja dieselautojen konvertoinnin kaasukäyttöiseksi.

– Yksi ratkaisu siirtymän vauhdittamiseksi voisi olla esimerkiksi se, että yhden vuoden ajan valtio maksaisi biokaasukonvertoinnin kokonaan kaikille halukkaille, opetusministeri ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi linjapuheessaan sunnuntaina.

Andersson ei asettanut liikenteen massiivisiin päästötavoitteisiin liittyvälle ulostulolleen hintalappua.

Suuntaa antava laskelma on kuitenkin helppo tehdä, kun tiedetään yhden auton konvertoinnin hinta ja kerrotaan se mainituilla ”kaikilla halukkailla” – joita oletettavasti riittäisi ainakin kokonaan ilmaisen muunnostoimenpiteen tapauksessa enemmän kuin runsaasti.

Tämänhetkisen hintatason mukaan auton konvertointi eli muuttaminen kaasukäyttöiseksi maksaa ennemmin ala- kuin yläkanttiin laskettuna karkeasti noin 2000 euroa. Yksinkertaiseen kertolaskuun perustuen Suomen kaikkien 2,6 miljoonan auton muuttaminen biokaasua polttavaksi kustantaisi valtiolle siis jopa 5,2 miljardia euroa.

Tai luultavasti enemmänkin, sillä useampi- kuin nelisylinterisissä autoissa muunnoshintaa kertyy jopa tuplasti eli nelisen tonnia per auto.

Veronmaksajien pussista kaasuautoiluun otettava tukisumma olisi siis joka tapauksessa ehkä samaa luokkaa kuin huippukalliin ns. Suomi-radan koko arvioitu hintalappu eli vastaisi yli puolta ennätyskalliiden hävittäjähankintojen arvioidusta kustannuksesta! Teoreettisesti mahdollista voisi olla tuplaaminenkin eli kymmenen miljardin haamukustannusrajan ylittäminen.

Kansantaloudellinen hukkainvestointi?

Olettaa siis voi, että linjapuheen sanamuodosta huolimatta sataprosenttiselle tuelle olisi ehdottomasti laitettava jokin katto, jolloin veronmaksajien konvertointipiikki ei lopulta ehkä koskisikaan aivan kaikkia halukkaita. Toinen vaihtoehto olisi tietysti luopua sanasta ”kokonaan”.

Kokonaan toinen asia on myös esitetyn autokannan massakonvertoinnin kaltaisen toimenpiteen kansantaloudellinen kannattavuus.

Suomalaisten 2,6 miljoonan käyttöajoneuvon arvo on nimittäin Autoliiton mukaan keskimäärin alle 3600 euroa ja ikääkin keskimääräisellä Suomi-autolla on jo yli 12 vuotta.

Epäillä siis sopii, ettei auton arvoon nähden prosentuaalisesti hyvin suuren investoinnin takaisinmaksuaika olisi ainakaan kaikissa tapauksissa ihan itsestäänselvää.

Jälkikäteen kaasukonvertoidun auton pienempinä haasteina ovat myös asennustyön turvallisuus- ja laatuvaatimukset sekä myöhemmin mukaan pultatun kaasusäiliön autosta ottama tila. Pienemmän pään autossa säiliö saattaa nimittäin hävittää käytännössä koko tavaratilan, minkä ohella jälkiasennussäiliö on lähtökohtaisesti aina merkittävä tilahaitta myös suuremmissa automalleissa.

Kaasukäyttöiseen autoon voi tankata sekä bio- että maakaasua, jotka ovat erilaisista lähtökohdistaan huolimatta teknisessä mielessä sama lopputuote.

Maakaasun avulla saavutetaan noin 20 prosentin hiilidioksidipäästöjen vähenemä bensiiniin verrattuna, sillä metaanissa on vetyä kohti vähemmän hiiltä kuin bensiinissä.

Biokaasu vähentää fossiilisia hiilidioksidipäästöjä vielä reilusti enemmän, sillä sen sisältämä hiili on kasviperäistä. Biokaasulla ajettaessa CO2-päästöt ovatkin laskennallisesti jopa 97 prosenttia pienemmät kuin bensiinillä ajettaessa.

Muunnoksen voi tehdä sekä bensiini- että dieselkäyttöiseen autoon, mutta bensiinikäyttöisessä mallissa kaasumuunnoksen etu on isompi. Konvertoinnista huolimatta dieselmoottori käyttää nimittäin vähintään puolet ajasta dieseliä.