Talous­professori bensan ja dieselin uusista päästö­pohjaisista hinnan­korotuksista Ylelle: ”Tajuavatko päättäjät, mitä tuli sovittua?”

Julkaistu:

Päästöluvat
Tutkimusryhmää vetäneen professorin mukaan uuden myyntilupajärjestelmän pystyttäminen voisi onnistua nopeimmillaan puolessatoista vuodessa.
Suomi on Antti Rinteen (sd) hallituksen sitoutunut puolittamaan fossiilisten polttoaineiden kulutuksen tieliikenteessä vuoteen 2030 mennessä.

Tänään julkistetussa liikenne- ja viestintäministeriön tilaamassa raportissa Aalto Economic Instituten tutkijat esittävät, että tehokkain tapa päästä tavoitteeseen on luoda Suomeen polttoaineiden myyntilupajärjestelmä.

Siinä jakelijan olisi ostettava valtiolta jokaista myytävää polttoainelitraa varten polttoaineen hiilisisältöön sidottu myyntilupa. Lupien määrä vähenisi vähitellen niin, että vuonna 2030 liikenteessä syntyisi puolet nykyistä vähemmän hiilidioksidipäästöjä.
Tavoite on kaikkiaan niin kova ja vaatii niin kovia keinoja, että jopa itse raportin tekoa vetänyt professori päätyy hämmästelemään poliittisesti sovittujen päästövähennysten määrää kovin sanoin:

– Tajuavatko päättäjät, mitä tuli sovittua, Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liski lataa Ylelle.

Uudet päästölupamaksut tulisivat tankattaessa maksettavaksi muiden verojen ja maksujen päälle, eli käytännössä tankattu polttoaine kallistuisi. Etukäteen ei kuitenkaan voisi tietää, miten korkealle polttoaineen kaiken kaikkiaan hinta nousisi, sillä päästöluvan hinta ratkeaisi puhtaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan.

– Eihän meidän ehdotus ole radikaali, vaan päättäjien asettama tavoite on radikaali. Me vain kerromme, kuinka tavoitteeseen voidaan päästä, Liski huomauttaa vielä.

Liskin keinolla eli uudella lupajärjestelmällä olisi muihin keinoihin verrattuna kaksi tärkeää etua: varmuus tavoitteeseen pääsemisestä sekä kustannustehokkuus.
– Ehdotus jättäisi kuluttajien ja yritysten päätettäväksi, mikä on niille tehokkain tapa sopeutua muutokseen. Tämä voi myös muuttua ajan myötä riippuen eri teknologioiden kehityksestä, Liski sanoo.

Mutta eikö olisi yksinkertaisempaa verottaa suoraan polttoainetta?

Taloustieteilijöiden mukaan perinteisen polttoaineveron haasteena on asettaa vero optimaaliselle tasolle, jotta päästövähennykset saavutetaan kustannustehokkaasti.

Se taas johtuu siitä, että on vaikeaa ennustaa, millainen verotaso olisi sellainen, joka ei ole liian alhainen (silloin päästövähennystavoitteet eivät toteutuisi) tai liian korkea (tavoitteet toteutuisivat, mutta kustannus taloudelle olisi tarpeettoman suuri).
Uudessa myyntilupajärjestelmässä kaupan olevien päästölupien määrä voitaisiinkin asettaa tasolle, joka takaa tavoitteeseen pääsemisen. Lupajärjestelmän avulla vähennystavoite saavutetaan joustavasti niin, että taloudellinen rasitus jakautuu eri vuosille tasaisesti.

Miten myyntilupajärjestelmä vaikuttaisi kuluttajaan?

Tutkimuksen mukaan polttoaineiden hinta todennäköisesti nousee, jolloin kuluttajien on sopeutettava omaa toimintaansa.

Koska päästöt puolitetaan vähitellen vuoteen 2030 mennessä, kuluttajilla on aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen. Poliitikkojen vastuulla on pohtia tulonjakovaikutuksia ja niihin puuttumista.

Esimerkkejä kuluttajien sopeutumiskeinoista ovat:
  • Kulkutavan vaihtaminen (esim. yksityisautosta junaan tai polkupyörään)
  • Ajoneuvon vaihtaminen vähemmän kuluttavaan malliin
  • Käyttövoiman vaihtaminen (esim. bensasta biokaasuun tai sähköön)
  • Autolla ajamisen vähentäminen
  • Työn organisointi (esim. etätyöt, videoneuvottelut)
– Tässä olisi nyt sellainen keino, jossa poliitikoilla olisi mahdollisuus profiloitua myös siinä, että tavoitteista pidetään kiinni, Liski kuittaa vielä lopuksi Ylelle.

Ota kantaa

Oletko valmis sopeutumaan ehdotettuihin päästölupiin ja sitä kautta bensan ja dieselin rajuihinkin hinnankorotuksiin?

Kyllä 9% En 91%
Ääniä yhteensä 26118

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt