Tapahtumien voi katsoa käynnistyneen, kun kaakkoissuomalaiseksi kaksikoksi tituleerattavissa oleva omistajapari löysi Virosta vuoden 1936 Mercedes-Benz W170 -henkilöauton ja toi sen kuusi vuotta sitten Suomeen. Historiallisesti arvokas, alkujaan Hitlerin Saksassa valmistettu auto maksoi 15 000 euroa.
Autoon vaihdettiin uusien omistajien aikana moottori ja sillä jopa ajettiin muutama sata metriä. Remonttia oli kuitenkin vielä edessä ja omistajat veivät auton kunnostettavaksi.
Kunnostuksen kontolleen ottanut korjaamoyrittäjä sai tehtäväkseen vahvistaa turvattomat astinlaudat ja kunnostaa kuljettajan oven. Samalla omistajat maksoivat ennakkoa lähes 3 000 euroa.
Kun toinen omistajista meni runsaan puolen vuoden jälkeen katsomaan mitä oli tehty, selvisi, ettei remontti ollut edennyt kuten oli sovittu.
Korjaamoyrittäjä ei kuitenkaan ollut omasta mielestään tehnyt mitään väärää.
Selväksi joka tapauksessa kävi, että vanha arvoauto oli viettänyt talven taivaan alla sateessa ja moottori oli kastunut ja ruostunut.
Lisäksi kattoa oli leikattu kulmahiomakoneella eli niin sanotulla rälläkällä. Toinen kynnyskotelo oli revitty irti ja korirakennetta oli leikattu irti myös pilariosasta.
Rakenteiden putoaminen viidellä senttimetrillä oli johtanut siihen, että auton palauttaminen alkuperäiseen muotoonsa muuttui arvioiden mukaan käytännössä mahdottomaksi tehtäväksi.
Lokasuojatkin oli remontin myötä irrotettu. Myös takavalot olivat irti ja toinen etuvalon umpio rikottu. Palkkirakenteen hitsausjälkikään ei Mersun omistajia tyydyttänyt.
Jonnekin oli kadonnut myös nokkapellillä komeillut vanha Mersun tähti, jollainen maksaa omistajien mukaan tällaiseen autoon uutena 1 800 euroa.
Vasemmanpuoleisen lokasuojan hitsaussauman huonoa jälkeä omistajat eivät hyväksyneet.
Kaikkiaan auto oli omistajien mielestä saanut tarpeetonta kohtelua, josta ei ollut sovittu ja joka oli vain vahingoittanut autoa.
Yhteensä Mersu vietti korjaamolla runsaan vuoden, kunnes omistajat hakivat sen pois.
Oikeus alkoi ratkoa tapausta
Remontin tehnyt yrittäjä joutui vastaamaan teoistaan oikeuteen ja vaati kanteen hylkäämistä, koska ei ollut mielestään aiheuttanut mitään vahinkoa autolle. Hän katsoi olevansa velvollinen korvaamaan ainoastaan tuhat euroa, jos jotain korvattavaksi määrättäisiin.
Omistajat puolestaan vaativat korjaamoyrittäjältä Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa 29 000 euron korvauksia.
Helmapalkin hitausjälki ei tyydyttänyt remontin tilaajia.
Yrittäjä ilmoitti oikeudelle, että hänen piti sopimuksen mukaan levittää auton koria ja kunnostaa kaikki neljä ovea. Hän muistutti erityisesti, että auto oli ollut valmiiksi heikossa kunnossa. Muun muassa auton kattoa piti yrittäjän mukaan leikata, jotta sovittuihin asioihin pääsi käsiksi.
Lisäksi yrittäjän mielestä Virossa autoa oli korjattu päin prinkkalaa. Ennen korjaamoreissua autoa oli jo nimittäin kunnostettu kertaalleen. Museoautoksi tituleerattu Mersu oli ollut muutamissa näyttelyissäkin.
Asiantuntijatodistaja ihmetteli purkamisia
Käräjäoikeus kuuli jutun yhteydessä useita asiantuntijoita.
Erityistä painoa oikeus antoi vuosikymmeniä vanhoja autoja harrastuksenaan kunnostaneen todistajan kertomukselle. Hän oli entisöinyt kuusi autoa ja neljä moottoripyörää, jotka olivat vuosimallia 1900–1957.
Katto oli revitty auki kulmahiomakoneella. Oikeudessa selvisi, että katon avaaminen oli tarpeetonta.
Todistaja ei tuntenut oikeudenkäynnin osapuolia ja ihmetteli tehtyjä purkamisia. Hän kertoi, ettei astinlautojen ja oven korjaaminen edellyttänyt palkkien purkamista.
Kokenut historiallisten ajoneuvojen harrastaja hämmästeli myös kattopilarin irti leikkaamista eikä löytänyt mitään teknistä syytä miksi myös lokasuojat oli irrotettu.
Todistajan mukaan saranoiden säätäminen olisi riittänyt kuljettajan oven kunnostamiseen, eli rälläkkää ei olisi tarvittu välttämättä lainkaan.
Samalla tavoin olisi voitu korjata muutkin ovet, mikäli niiden korjaamisesta olisi sovittu. Astinlaudat olisi puolestaan saanut korjattua tilaamalla tai rakentamalla uudet, eikä autoa olisi tarvinnut purkaa tässä mittakaavassa lainkaan. Todostajan mielestä kaikki tehdyt purkutyöt oven ja astinlautojen korjaamiseksi olivat tarpeettomia.
Yrittäjä ei pystynyt näyttämään toteen, että omistajat olivat sallineet auton leventämisen.
Auton moottorin vahingoittumisesta oikeus katsoi yrittäjän olleen vastuussa. Hän ei ollut ollut riittävän huolellinen työssään.
Arvo aleni reippaasti
Käräjäoikeus arvioi auton arvoksi 5 000 euroa, kun sen arvo korjaamolle tuotaessa oli ollut noin 19 000 euroa. Oikeus määräsi yrittäjän maksamaan 14 000 euron vahingonkorvaukset omistajille. Yrittäjän on maksettava myös runsaan 5 000 euron oikeudenkäyntikulut.
Remontin hinnaksi tuli näin ollen lähes parikymmentä tuhatta euroa. Omistaja sai myös takaisin autonsa, jossa oli yhä samat viat ja hieman enemmänkin kuin korjaamolle vietäessä.
Osapuolet veivät riidan edelleen Itä-Suomen hovioikeuteen. Se ei antanut jatkokäsittelylupaa, ja näin käräjäoikeuden ratkaisu jäi voimaan. Hovioikeus antoi ratkaisunsa viime maanantaina.
Ennen korjaamolle viemistä Mercedes-Benz oli esillä näyttelyssä hyväkuntoisena, ovet kiinni ja astinlaudat paikoillaan.
