Pääkaupunkiseudun kupeeseen suunnitellaan nyt valtavia junavarikoita – saattaa vaikuttaa myös rantaradan kohtaloon

Julkaistu:

Infrastruktuuri
Pelkästään Kirkkonummella uudelle jättivarikolle on tarkoitus mahduttaa kerralla jopa yli 150 lähijunayksikköä.
Toistakymmentä rinnakkaista raidetta, rakentamisen jälkeen 50-70 palkattua työntekijää ja hintaa mahdollisesti jopa reilusti yli 80 miljoonaa euroa – ilman yhtäkään hallirakennusta.

Helsingin seudun lähijunaliikenteen kasvu sekä vielä suunnittelupöydällä olevat tulevat rata- ja ja liikennöintihankkeet vaativat nyt väyläviraston mukaan uusia suuren mittaluokan junavarikoita, joita suunnitellaan parhaillaan sekä pää- että rantaradan varteen eli käytännössä Keravalle ja Kirkkonummelle.

Tuoreimpana näistä eteenpäin on nytkähtänyt tuoreen esiselvityksen valmistumisen muodossa Kirkkonummelle sijoittuva niin sanottu rantaradan varikko, jonka kiireellisyys on tullut asiaa pitkään seuranneen paikallislehti Viisykkösen mukaan yllätyksenä jopa sijaintikunnalle itselleen.
Suunnitelmien mukaan ensimmäiset maansiirtokoneet pitäisi nimittäin saada Kirkkonummen jättivarikon tontille jo ensi vuosikymmenellä, mutta edes varikon tarkasta paikasta ei ole vielä varmuutta.

Aikataulu on näin ollen jo valmiiksi kireä, sillä ennen töiden alkamista luvassa on vielä runsain mitoin erilaisia suunnittelu- ja viranomaisprosesseja lunastuksineen ja valituskierroksineen kaikkineen.

Kirkkonummen varikon tarkka sijainti on myös vahvasti aluepoliittinen kysymys, sillä varikkopäätös saattaa vaikuttaa myös koko Helsingistä Turkuun vievän nykyisen rantaradan toistaiseksi yhä epävarmaan kohtaloon.

Tämä johtuu pitkälti siitä, että yksi selvityksessä olleista vaihtoehdoista vaatisi peräti 17 kilometriä pitkän lisäraiteen Espoon Kauklahdesta pitkälle Kirkkonummen puolelle.

Näin pitkän uuden raiteen ottaminen mukaan jatkosuunnitteluun sysäisi mitä todennäköisemmin liikkeelle isompaa keskustelua myös rantaradan muustakin tulevaisuudesta kuten esimerkiksi samaan aikaan mahdollisesti toteutettavista muistakin lisäraiteista.

Ota kantaa

Pitäisikö rautateihin investoida nyt reilusti?

Kyllä 64% Ei 25% Vaikea sanoa 10%
Ääniä yhteensä 3559

Rantarata vai Turun tunnin juna? Vai molemmat?

Hallitus varautuu eilen julkistetussa budjetissaan ns. Turun tunnin junan sekä vastaavan Helsinki-Tampere -hankkeen eli ns. Suomi-radan nopeiden raideyhteyksien suunnittelun toteuttamiseen pääomittamalla 15,7 miljoonalla eurolla Pohjolan Rautatiet Oy:tä. Lisäksi valtio varautuu edellä mainittujen ratojen suunnittelun rahoittamiseen yhteensä 115 miljoonalla eurolla.

Alkuperäisen Helsinki-Turku-radan eli ns. rantaradan osalta kyse on pitkälti siitä, että Turun tunnin junan toteutuessa rantaradan liikenne muuttuu lähiliikenteeksi. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa Raaseporin ja Turun välisten vaihdottomien junayhteyksien loppumista.

Toisaalta rantaradan paikallisjunatarjonnan lisääminen ja parantaminen mahdollistuu aivan uudella tavalla jos tai kun läntisen Uudenmaan kaukojunaliikenne siirtyy Turun tunnin junan myötä uudelle Espoo-Lohja-Salo -oikoradalle.

Rantarataan ja sen kehittämiseen liittyy myös eilen rahoituksen saanut Hanko-Hyvinkää-radan sähköistäminen. Hankkeen valmistuttua loppuu muun muassa nykymuotoinen Karjaa-Hanko-välin kiskobussiliikenne, joka on on tarkoitus korvata vaihdottomilla Helsinki-Hanko -lähijunilla.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt