Liikenteen verotus voi mullistua täysin – uudistuksen sorvaaminen alkoi, valmista 1.3. 2021

Tämän viikon maanantaina työnsä aloittaneen uunituoreen virkamiestyöryhmän tehtävänä on arvioida ”liikenteen nykyisen verojärjestelmän sekä muiden verokeinojen ja veronluonteisten maksujen toimivuutta ja vaikutuksia”.

Tulokseksi puolestaan odotetaan poliittisen päätöksenteon taustaksi tarkoitettuja suosituksia ”tarvittavista verotoimista päästöohjauksen tehostamiseksi ja veropohjan turvaamiseksi”.

• Lue lisää: Näin satelliittiseurantaan pohjautuvan verouudistuksen vaikutuksia pohdittiin ministerin ulostulon jälkeen tammikuussa 2017

Selkosuomeksi käännettynä valtiovarainministeriön johdolla sorvataan nyt siis suurta liikenneverouudistusta, jossa kokonaisverotuloista ei tingitä.

Eli tasan samaa tuttua, joskin matkan varrella eri vaiheita kokenutta verotus- ja päästövähennyshanketta, jonka eri toteuttamisvaihtoehtoja satelliittiseurantoineen kaikkineen on ehditty pallotella jo läpi lukuisten hallituskausien. Uutta on nyt se, että aiemmista vuosista poiketen selvittely on siirtynyt pois Liikenne- ja viestintäministeriöstä Valtiovarainministeriön johdettavaksi ja siten selkeästi verokärkiseksi.

Päästöjen puolittaminen ei mahdollista nykymuotoista liikkumista

Millään pienillä viilauksilla urakasta ei tulla selviämään, sillä Suomen virallisena tavoitteena on vähintään puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Vähennystavoite on niin raju, että sen saavuttaminen tulee jo työryhmän asettamispäätöksenkin mukaan tarkoittamaan myös bruttokansantuotekäyrää perinteisesti varsin hyvin noudattaneen liikennesuoritteen radikaalia vähentämistä.

Verotulojen turvaaminen taas tarkoittaa autoilijoiden nyt maksamien veromiljardien varmistamista valtiolle myös tulevaisuudessa – tavalla tai toisella.

Edessä kun on mitä suurimmalla todennäköisyydellä tilanne, jossa perinteisistä polttonesteistä saatavat valmistevero- ja arvonlisäverotuotot alkavat sähköautojen yleistyessä laskea.

Verotetaanko siis jatkossa esimerkiksi muusta sähkönkulutuksesta lähes erottelukelvotonta lataussähköä tai sittenkin ajettuja kilometrejä, seurantaperusteisesti tai ilman?

• Lue lisää: Bensiinin ja erityisesti dieselin hinnan raju nostaminen olisi tehokasta ja nopeaa

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) toteaa työryhmän asettamistiedotteessa, että monisyiset tavoitteet päästövähennyksistä ja verorahahanojen toimivuudesta myös jatkossa vaativat verotuksen ohella laajaa valikoimaa ”muitakin keinoja”.

– On hyvä muistaa, että jo liikenteen nykyinen verojärjestelmä pohjautuu pääosin hiilidioksidipäästöihin. Työryhmän tehtävänä on nyt arvioida, ovatko nämä keinot tehokkaita pitkällä aikavälillä. Samalla ryhmä pohtii, miten verotulot turvataan jatkossakin.

Eri osiin maata eritasoiset verot ja maksut?

Ministeri Lintilän mukaan hallitusohjelman mukaisesti työryhmän työssä otetaan huomioon myös ”sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja alueellinen tasa-arvo”.

Aiempien selvitysten mukaan tasa-arvopäämäärät voitaisiin saavuttaa esimerkiksi suurimpien kaupunkiseutujen tietulleilla – ja jälleen kerran autoilijoiden seurantapohjaisella veloittamisella, jossa erilaisille ajoille voisi helposti asettaa myös erilaiset verot ja maksut.

Työryhmä aikoo erikseen lausutusti selvittää myös keinoja toteuttaa päästövähennyksiä työsuhde-etujen verotuksen muutoksilla. Tämän tarkemmin työsuhdeasioista ei tässä vaiheessa papereissa mainita, mutta selvää on, että sellaisiin kuuluvat esimerkiksi autoetuun ja työnantajan tarjoamaan pysäköintiin liittyvät seikat ynnä kilometrikorvausasiat.

• Lue lisää: Ministeriön uusi ohjelmapaperi väläyttää ilmaisten parkkipaikkojen verottamista

Liikenteen verotyöryhmään osallistuu asiantuntijoita valtiovarainministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Verohallinnosta sekä Liikenne- ja viestintävirastosta. Työryhmä kuulee työnsä tueksi myös tutkijoita, etujärjestöjä ja keskeisiä sidosryhmiä.

Työryhmän toimikausi alkoi syyskuun 2019 alussa ja päättyy 1. maaliskuuta 2021.

Tässä vaiheessa selvää on siis lähinnä se, että epävarmuus siitä, mitä milläkin tavalla liikkuminen Suomessa tulevaisuudessa mahdollisesti maksaa, sen kuin jatkuu.