Jatkuvasta poliittisesta demonisoinnista kärsivä autoala sekä tavallisia autoja ostava tyypillinen suomalaisautoilija ovat hoitaneet ekoleiviskänsä erinomaisesti, selviää uusimmista tilastoista.
Moni muu ala voisi ottaa autoalalta mallia. Traficomin, Tilastokeskuksen ja Verohallinnon tiedoista nimittäin selviää, että Suomen uusien autojen päästökehitys on kestävällä pohjalla ja kehitys ollut juuri oikeansuuntaista.
Suomessa ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna 117,4 g/km. Ne ovat vähentyneet vuosien 2008-2018 tarkkailujaksolla suorastaan romahdusmaisesti, noin 28 prosenttia. Vuoden 2018 osalta keskipäästön laskenta perustuu sekä mitattuihin että laskennallisiin NEDC-arvoihin.
EU-maiden keskiarvo uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöille oli vuonna 2017 noin 118,5 g/km, eli Suomen tulos on hyvin linjassa myös EU-tasoon nähden.
Sylkykuppi vai mallioppilas?
Positiivinen kehitys on jäänyt nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä ilmastokeskustelun jalkoihin, vaikka tuloksesta pitäisi olla oikeasti ylpeä. Se kertoo, että suomalaisautoilija on ollut ostopäätöksissään sittenkin varsin ilmastotietoinen.
Jos vertailukohdaksi otetaan vielä hieman mainittua pidempi ajanjakso, eli kahdentoista vuoden aikajana, on päästöjen romahdus kerrassaan huima. Tyypillinen suomalaisauto on keskimäärin juuri hieman yli 12-vuotias.
Vielä 2006 uusien henkilöautojen keskimääräinen päästötaso oli 179,3 g/km. Näin ollen 12 vuodessa uusien autojen päästöt ovat laskeneet peräti 61,9 g/km, eli niissä on yli kolmannes parannusta. Tätä suoritusta ei pitäisi tavallisen kansan arkiautoilua ja valintoja kritisoitaessa unohtaa.
Suomalaistulos tarkoittaa, että yhden keskivertoauton iän aikana lähes 35 prosenttia päästötasosta on saatu leikattua pois. Harvalla, jos millään muulla päästösektorilla on nähty yhtä positiivista kehitystä. EU-tasolla on arvioitu ACEA:n tutkimuksen mukaan esimerkiksi rakennus- ja maataloussektorilla saavutettavan vain noin 10 prosentin päästöleikkaus vuosien 2005 ja 2020 välillä.
Autoalalta mallia?
Muilla sektoreilla kehitys on ollut vaisumpaa. Tilastokeskuksen pikaennakon mukaan Suomen vuoden 2018 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 56,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä. Päästöt kasvoivat kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Eniten päästöjen kasvuun vaikuttivat maakaasun ja turpeen kulutuksen kasvut.
Energiasektori on suurin kasvihuonekaasujen päästölähde Suomessa. Se muodosti Tilastokeskuksen pikaennakkotiedon mukaan 75 prosenttia eli 42,4 miljoonaa tonnia maamme kokonaispäästöistä vuonna 2018.
Energiasektorin merkittävimmät päästölähteet ovat energiateollisuus, kotimaan liikenne sekä teollisuus ja rakentaminen. Koko liikennesektorin osuus vastaa kuitenkin vain 15,3 miljoonaa tonnia, ja henkilöautoliikenteen CO2-päästöt lopulta ainoastaan noin kahdeksaa prosenttia Suomen kokonaispäästökakusta.
Se on vähän, ja tästäkin määrästä on siis jo nipistetty reippaasti pois.
– Olisi hyvä, että muutkin sektorit osallistuisivat näihin talkoisiin liikenteen ohella Suomessa, toteaa Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.
– Tervetuloa mukaan, ehkä yhdessä saisimme tuon kahden prosentin kasvun taas taittumaan, Kallio kannustaa.
Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.
Vuonna 2018 kotimaan liikenteessä käytettyjen polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöt olivat 11,7 miljoonaa CO2-tonnia, eli 27 prosenttia koko energiasektorin kasvihuonekaasupäästöistä.
Lue lisää: Kommentti: Liikenteen päästöjä on vähennettävä, mutta ammutaanko nyt haulikolla kärpästä?
Entä muut päästöjä tuottavat sektorit? Tilastokeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) luvut eroavat hieman toisistaan, mutta molempien kertoma yleiskuva on sama.
Esimerkiksi maatalouden CO2-päästöt vastaavat noin 11 prosenttia eli 6,3 miljoonaa tonnia Suomen kokonaispäästöistä. Tilastokeskuksen seurannan mukaan maatalouden päästöt eivät ole koko 2000-luvun aikana laskeneet (vertailuvuosi 2000) kuin 0,2 miljoonaa tonnia, eli noin kolme prosenttia.
Se ei ole autoalan saavutuksiin verrattuna juuri mitään. Samaan aikaan teollisuusprosesseissa ja tuotteiden käyttösektorissa on tultu Suomessa vuosina 2000-2018 päin vastoin ylöspäin, 3,9 miljoonasta 4,4 miljoonaan tonniin. Lisäystä siis noin 13 prosenttia.
Näitä kehityssuuntia nostetaan säästeliäästi esille, kun henkilöautoliikenteeltä vaaditaan uusia ja usein autoilijoille myös kalliita päästövähennystavoitteita.
Ensirekisteröityjen henkilöautojen hiilidioksidipäästöjä koskeva tavoite on, että Suomessa myytävien uusien henkilöautojen keskimääräiset ominaispäästöt vuonna 2020 ovat lähellä EU-tavoitetta 95 g/km (NEDC).
Kokonaiskuva kunnossa
Liikennekäytössä olevien kaikkien henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästö on sekin pienentynyt tasaisesti vuosittain, mutta on luonnollisesti uusien autojen tasoa korkeampi. Viime vuoden lopussa arvo oli 157,6 g/km (NEDC), kun vuoden 2017 lopussa vastaava luku oli 160,0 g/km.
Käytettyinä maahantuotujen henkilöautojen päästötaso korottaa lukemaa, sillä niiden keskimääräinen päästö oli viime vuonna 173,1 g/km.
EU:ssa on valmisteltu uusia henkilöautojen CO2-tavoitteita vuosille 2025 ja 2030 ja ne ovat parhaillaan parlamentin käsittelyssä. EU:n asettama keskimääräinen tavoite on autonvalmistajakohtainen ja koskee kaikkia valmistajan EU- ja ETA-markkinoille toimittamia henkilöautoja.
Mittaustavassa siirrytään parhaillaan EU-tasolla vanhasta NEDC (New European Driving Cycle) -menetelmästä uuteen WLTP (Worldwide Harmonised Light Vehicle Test Procedure) -menetelmään.
