Uudet autot sähköistyvät tällä hetkellä huimaa tahtia. Pistokehybridit ja täyssähköautot ovat se suunta, johon autovalmistajat Euroopan markkinoilla nyt panostavat erittäin voimakkaasti.
Pienille niché-markkinoille, jollainen Suomikin autoteollisuuden näkökulmasta on, ei valmisteta erikseen omia automallistoja. Suomen valtiotalouden kannalta liikenteen sähköistyminen on kuitenkin ongelmallinen ilmiö, sillä autoilusta on totuttu saamaan merkittävästi verotuloja.
Suurin tieliikenteen veropotti kerätään tällä hetkellä polttoaineveroilla, joiden kertymä oli viime vuonna lähes kolme miljardia euroa. Jos sähkö- ja pistokehybridiautojen yleistyminen alkaa saada yhä enemmän Suomessa tuulta alleen, jäävät nämä verotulot hiljalleen ainakin henkilöautoliikenteen osalta saamatta.
Kolme miljardia on paljon rahaa Suomen kokoisen valtion taloudessa, ja varovaisesti arvioiden tulonmenetys olisi valtiolle suuruusluokkaa kaksi miljardia euroa, mikäli henkilöautokanta olisi joskus likipitäen täyssähköinen.
Täyssähköautoja on ensirekisteröity Suomessa tämän vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana 995 kappaletta. Koko viime vuoden saldo oli 776 kappaletta, joten kasvutahti on kovaa, vaikkakin luvut vielä pieniä. Sähköautoja on nyt Suomessa noin 3 400 kappaletta.
Autoverokin ongelmissa?
Suomessa kannetaan tietenkin myös autoveroa, joka tuotti viime vuonna valtion kassaan noin yhden miljardin. Koska autovero perustuu CO2-päästötasoon, joka on sähköautoilla 0 grammaa kilometrille, on niiden autoveroprosentti huomattavasti polttomoottoriautojen vastaavia pienempi, lähes marginaalinen.
Näin ollen on vaarana, että autoveropotti valtiolle jäisi huomattavasti pienemmäksi. Liikenne- ja viestintäministeriö on jo esittänyt päästöttömiksi laskettujen autojen eli mitä ilmeisimmin ainakin täyssähköautojen täyttä vapauttamista autoverosta. Käytännössä tämä tarkoittaisi autoverosta luopumista, jos sähköistymisskenaario toteutuu.
Suostuuko valtiovarainministeriö tähän? Toistaiseksi nykyinen valtiovarainministeri Mika Lintilä on kommentoinut, että autoveroon ei ole luvassa muutoksia - ainakaan ihan heti.
Täyssähköautojen autoveroprosentti on toisaalta jo nyt hyvin pieni, ainoastaan 2,7 prosenttia. Esimerkiksi sähköauto Hyundai Konan kokonaishinnassa (42 990 euroa) on autoveroa ainoastaan 1 092 euroa.
LVM:n suunnitelmat ja ehdotukset tarkoittaisivat siis sitä, että uusien autojen osalta putoaisi tässäkin lähes miljardi pois verotuloista. Käytettyjen osalta verotuloja vielä kertyisi jonkin aikaa, mutta koska niissäkin päästöt laskevat vuosi vuodelta, on myös autoveron tuotto trendiltään laskeva.
Pistokehybridit seuraavat kehitystä
Samoin käy hieman pienemmässä mittakaavassa pistokehybridiautojen yleistyessä, sillä niidenkin virallinen CO2-päästötaso on huomattavan matala. Esimerkiksi suositussa Volvo XC90 T8 AWD -pistokehybridissä autoveron osuus on vain 3 716 euroa kaikkiaan 89 416 euron kokonaishinnasta. Sen sijaan diesel-kevythybridi XC90 B5 AWD:ssä autoveroa maksetaan yli 20 tuhatta euroa (konaishinta 84 912 euroa). Ero on verotuksen kannalta merkittävä, ja kukapa suuria veroja haluaisi maksaa?
Polttoaineveron ja autoveron lisäksi ajoneuvoveron perusveroa kerättiin viime vuonna henkilöautoilta noin 650 miljoonaa euroa ja käyttövoimaveroa eli ns. dieselveroa noin 300 miljoonaa euroa, yhteensä siis lähes miljardi.
Sähköauton ajoneuvovero on tänä vuonna 106,21 euroa ja ensi vuonna enää 53,29 euroa vuodessa. Tyypillisessä polttomoottoriautossa (päästötaso 140 grammaa/km) sama vero on ensi vuonna yli kolminkertainen. Lisäksi LVM on esittänyt sähköautoille täyttä vapauttamista myös käyttövoimaverosta. Jos näin tapahtuisi ja suuri osa dieselautoilijoistakin siirtyisi jossain aikataulussa sähköautoihin, menettäisi verottaja jälleen yhden miljardin.
Yhteensä valtion verotulojen menetys autoilun sähköistyessä saattaisi varovaisesti laskien olla noin 3,5 miljardin euron luokkaa. Tähän menee kuitenkin vuosia aikaa, eikä sähköautojen läpilyöminen Suomessa näytä tällä hetkellä vielä päivänpolttavalta kysymykseltä. Toisin on naapurivaltio Norjassa.
