Uusi laki kiristää huviveneilyn vaatimuksia ja tuo virhemaksut vesille – jatkossa kaikissa vesikulkuneuvoissa on oltava päällikkö

Julkaistu:

Uusi laki
Upouusi huviveneitä koskeva päällikkösääntely koskee huviveneiden ohella myös vapaa-ajan vesikulkuneuvoja.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön eilen vahvistaman uuden vesiliikennelain yksi merkittävimpiä uudistuksia on uuteen lakiin sisältyvä uusi huviveneen päällikköä koskeva sääntely.

Uusi sääntely vastaa osittain merilain ammattiliikennettä koskevaa sääntelyä, mutta vaatimukset ovat kevyemmät.

Jatkossa huviveneellä tai muulla vapaa-ajan vesikulkuneuvolla on oltava päällikkö, joka vastaa sen kulusta ja matkustajien turvallisuudesta. Veneen päällikkö on se, joka tosiasiallisesti ohjaa tai hallitsee venettä. Päällikkö voi siten olla muukin henkilö kuin se, joka venettä kuljettaa.
Uuden lain mukaan, jos onnettomuuden sattuessa on epäselvää, kuka on päällikkö, on vastuu viime sijassa vesikulkuneuvon omistajalla tai sen rekisteriin merkityllä haltijalla, jos hän on tosiasiassa voinut vaikuttaa ohjailuun.

Vesikulkuneuvon päällikkö vastaa muun muassa siitä, että siinä matkustavilla henkilöillä on kelluntavälineet puettuna olosuhteiden eli esimerkiksi sään tai aallokon niin vaatiessa.

Päällikkösääntely koskee lähtökohtaisesti kaikkia vesikulkuneuvoja, joihin ei sovellu merilain ankarampi päällikkösääntely.

Vuokravenesääntelyyn kevennyksiä, sanktiojärjestelmä uudistuu

Uuden lain myötä myös vuokravenesääntely kevenee ja sanktiojärjestelmä ajanmukaistuu. Näiden muutosten tavoitteena on Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan helpottaa veneen vuokrausta ja jakamistaloutta.

Samalla nykyisistä vuokraveneitä koskevista teknisistä vaatimuksista ja katsastusvaatimuksista luovutaan, ja miehittämättömistä vuokra-aluksista tulee tavallisia huviveneitä. Jatkossa niitä koskee huviveneen päällikkösääntely.

Ammattimaista vuokravenetoimintaa ovat jatkossa vain miehitetyt vuokraveneet eli esimerkiksi taksiveneet. Ammattimaiseen vuokravenetoimintaan sovelletaan kauppamerenkulun tiukempaa päällikkösääntelyä.

Sanktiojärjestelmän uudistamisen yhteydessä toteutetaan pääpiirteissään samanlainen liikennevirhemaksujärjestelmä kuin tieliikenteessä uuden tieliikennelain myötä.
Vesiliikenteessä liikennevirhemaksua ei kuitenkaan voi määrätä pysäyttämättä vesikulkuneuvoa. Virhemaksun määrää poliisi, Rajavartiolaitos tai Tulli. Järjestelmä korvaa nykyisen rikesakkojärjestelmän vähäisemmistä teoista, mutta maksut pysyvät nykyisellä tasolla. Uudistuksen yhteydessä ei muuteta promillerajaa nykyisestä.

Uusi laki sisältää lisäksi vesikulkuneuvojen varusteiden käyttöä koskevan sääntelyn sekä vesikulkuneuvojen rekisteröintiä koskevat säännökset ja huvivenettä suuremman huvialuksen päällikön pätevyysvaatimukset.

Hallitus esitti vesiliikennelain ja eräiden siihen liittyvien lakien vahvistamista ja Tasavallan presidentti vahvisti lain 19.06.2019.

Taustalla vesiliikennelain uudistus

Uusi 1. kesäkuuta 2020 voimaan astuva vesiliikennelaki ajanmukaistaa ja kokoaa yhteen vesiliikenteen liikennesäännöt ja liikennemerkit.

Uudistuksen tavoitteena on lisätä vesiliikenteen turvallisuutta ja vastuullista veneilyä sekä mahdollistaa vesiliikenteen automaatio.

Uudistuksella myös selkeytetään vesiliikenteen viranomaisten rooleja ja tehtäviä sekä vesiliikennelain ja merilain suhdetta.

Vesiliikenteen säännöt koskevat lähtökohtaisesti sekä kauppamerenkulkua että huviveneilyä, kun taas merilaissa säännellään pääosin kauppamerenkulkua.

Koska vesillä liikkujia ja heidän käyttäytymistään säännellään hyvin yksityiskohtaisesti myös kansainvälisesti, on uuden lain lähtökohdaksi otettu kansainvälinen sääntely.

Lisäksi uudistuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota kanavaliikenteen edellyttämiin säännöksiin mukaan lukien liikenne Saimaan kanavalla.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt