Autoalan julkaiseman ennusteen mukaan noin kolmannes ensirekisteröitävistä pakettiautoista olisi vuonna 2030 sähkö- tai kaasukäyttöisiä. Ladattavien hybridien osuuden on arvioitu jäävän pienemmäksi kuin henkilöautokannassa.
Kaasu- ja sähkökäyttöisten kuorma- ja pakettiautojen yleistymistä voitaisiin lisätä merkittävästi määräaikaisella hankintatuella, ala muistuttaa. Autoalan ehdottaman hankintatuen suuruus olisi painoluokasta riippuen kaasuautoilla 2 000–12 000 euroa ja sähköautoilla 4 000 – 20 000 euroa.
– Tuki toisi yhden hallituskauden mittaisena autokantaan noin 4 000 kaasu- tai sähkökäyttöistä pakettiautoa ja noin 1 700 kuorma-autoa, toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä arvioi.
Vastaavantapainen hankintatuki otettiin viime vuonna käyttöön Saksassa. Myös Ruotsi valmistelee sähkö- ja kaasukuorma-autoille hankintatukea.
Sähköistyminen etenee nopeimmin vuosina 2025–2030 akkuteknologian kehittyessä ja akkujen valmistuskapasiteetin kasvaessa. Pakettiautojen käyttövoimamuutosta kiihdyttää autonvalmistajille asetettu hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoite, jonka mukaan uusien pakettiautojen päästöjen on vuonna 2030 oltava 31 prosenttia vuoden 2021 tasoa alemmat.
Tieliikenteen tavarakuljetukset ja linja-autoliikenne kulkevat tällä hetkellä pääosin dieselin voimalla.
– Uusiutuvan dieselin merkitys kuorma-autojen päästöjen vähentämisessä on suuri, sillä sähkö ja kaasu yleistyvät vielä lähivuosina hitaasti, toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta sanoo.
Maa- ja biokaasu yleistyvät raskaiden yli 16 tonnin kuorma-autojen polttoaineena nopeammin kuin sähkö. Sähkökuorma-autojen yleistymistä hillitsee vielä lähivuosina korkea hankintahinta. Sähkökuorma-autojen hinta on vielä yli kaksinkertainen perinteiseen dieseltekniikkaan verrattuna, ja toimintasäteet jäävät dieseliin ja kaasuun verrattuna vaatimattomiksi.
