Kommentti: Meno jalkakäytävillä ja pyöräteillä muuttuu yhä monimutkaisemmaksi – ainoa hyvä neuvo on pysyä tarkkana

Sähköpotkulautoja, putkirunkoisia ”mäkiautoja”, suurikokoisia tavarapyöriä ja lukuisia eri nopeusluokkia jotka voivat todellakin yllättää. Tätä kaikkea on luvassa entistä enemmän niin pyöräteille kuin jalkakäytävillekin.

Ei se ulkonäkö, vaan nopeus. Sähköisen kulkulaitteen nopeudesta riippuu, mitä sääntöjä siihen sovelletaan.

20.3.2019 12:26

Sähköpolkupyörän määritelmän alta voi tätä nykyä löytää jos jonkinlaisia vekottimia.

Osan niistä tunnistaa ilman muuta fillareiksi, mutta osa näyttää monen silmään joltain aivan muulta – kuten nyt vaikkapa tämän jutun linkeistäkin löytyvät tuoreet kolmi- tai nelipyöräiset kinnerit.

Eivätkä tunnistushaasteet tähän lopu. Mopoilta kielletyllä pyörätiellä saattaa kulkea jopa täysin skootterin näköisiä vehkeitä – jotka kuitenkin ovat juridisesti ottaen 25 km/h kulkevia sähköavusteisia polkupyöriä.

Saatavilla on myös jos jonkin näköisiä sähköpotkuttimia ja muita sähköisiä henkilökuljettimia kuten leiju- ja sähköskeittilautoja joista osa on hyvinkin tieliikennelaillisia ja osa taas ei. Ja niistä laillisistakaan ei ota aina ihan helpolla selvää onko kyseessä vaikkapa jalankulkuväylälle ja torille vaiko fillaritielle tai sittenkin vain suljetulle pihalle sopiva vehje.

Kuulostaako ja ennen kaikkea näyttääkö monimutkaiselta? No, niin minustakin.

Fakta on tätä nykyä kuitenkin se, että kevyen kulkupelin ulkonäkö ei enää todellakaan kerro missä sillä saa (tai ei saa) ajaa – ja ennen kaikkea minkälaisella nopeudella kyseisen härvelin voi ylipäätään odottaa kohtaavansa.

Esimerkkinä voi heittää, että olen itsekin kaahannut viime kesänä täysin maastopyörän näköisellä sähkömopolla polkimiin koskematta 45 km/h vauhtia. Ja täysin lain puitteissa.

Kivaahan se oli, mutta selvää on, että kokeilemani polkupyörän näköinen mopo (joka ei olemuksestaan huolimatta kuulu missään nimessä kevyen liikenteen väylälle vaan tielle) on väärissä käsissä totaalinen tappolaite, varsinkin kun ulkonäkö erehdyttää kanssakulkijoita luulemaan sitä joksikin aivan muuksi.

Enkä nyt ihan äkkiä lähtisi syyttämään tällaisen mopofillarin satunnaista kuljettajaakaan, jos esimerkiksi kaverin netistä heräteostoksena tilaama supersähköfillari todellakin näyttää polkupyörältä, mutta tekniset ominaisuudet tekevät siitä silti lain silmissä pyörätiekelvottoman.

Kaupan päälle viranomaisten keinot kevyiden sähköajoneuvojen valvontaan ovat erittäin rajalliset ja laitteiden virittäminen usein hyvinkin helppoa.

Siksi pyörä-, kävely- ja muilla väylillä on nyt syytä pysyä jos mahdollista aiempaakin tarkkaavaisempana. Vai pitäisikö ainakin nopeimmille pyöräteille kuten pääkaupunkiseudun laatukäytävä-baanoille laittaa jo enimmäis- tai vähimmäisnopeudesta kertovia liikennemerkkejä?

Jos keksit jonkun paremman keinon niin kerro se ihmeessä alla olevassa kommenttikentässä.

Sähköpyöriksi laskettavia laitteita on monenlaisia

Lain tarkoittaman sähköavusteisen polkupyörän suurin teho saa olla enintään 250 wattia. Avustuksen on kytkeydyttävä pois päältä, kun nopeus saavuttaa 25 kilometriä tunnissa ja avustus saa toimia vain poljettaessa.

Moottorilla varustetun polkupyörän suurin teho saa puolestaan olla enintään yksi kilowatti. Moottori voi toimia ilman polkemista, mutta sen on kytkeydyttävä pois päältä, kun nopeus saavuttaa 25 kilometriä tunnissa.

Jos laitteen nopeus tai teho ylittää nämä rajat, kannattaa olla yhteydessä Traficomiin ja vakuutusyhtiöön. Laite saattaa olla kielletty yleisessä tieliikenteessä, ja lisäksi se voi vaatia esimerkiksi liikennevakuutuksen.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?