Uusien autojen talvitesti on ainutlaatuinen koko maailmassa – näin huippukallis idea junailtiin lehtikeisarin tuella todeksi

Julkaistu:

Testaus
Ilta-Sanomat seurasi Ivalossa, kuinka uusien automallien talviominaisuudet pantiin paremmuusjärjestykseen.
”Yhdessä suhteessa meillä oli paras auto. Kun Alfa Romeosta astuu ulos pakkaseen, ei ero tunnu niin suurelta.”

Näin vitsaili tehtaan insinööri Alfa 33:n ala-arvoista suoritusta lämmityslaitekokeessa vuonna 1986 Tahkovuorella. Sanat jäivät elämään legendana testaajien keskuudessa. Samalla italialaisherran lausahdus kuvaa autonvalmistajien kunnioittavaa suhtautumista Suomessa järjestettävää perusteellista talvitestiä kohtaan.

Lähes neljänkymmenen vuoden ajan Tekniikan Maailma on tehnyt lähes tieteellisellä tarkkuudella uutuusmallien talvitestin, jolle ei ole kilpailijoita maailmassa sen enempää laadun kuin koon suhteen.

Neljäkymmentä vuotta sitten Martti Merilinna palkattiin toimituspäälliköksi Tekniikan Maailmaan. Vähän yli kolmekymmenvuotias diplomi-insinööri halusi näyttää kykynsä ja tehdä jotain suurta. Ennen hänen aikaansa lehti oli tehnyt jo 1960-luvun alkupuolella Ilta-Sanomiinkin autoista kirjoittaneen Matti Korjulan johdolla suuria lämmityslaitetestejä ja -vertailuja.

Merilinna halusi tutkia autoja vielä syvällisemmin ja sisällyttää kaikki talviominaisuudet. Hänen teoriansa oli, etteivät autonvalmistajat olleet kovin kiinnostuneita talviolosuhteiden kanssa kamppailevien pienten markkinoiden toiveista ja tarpeista.


Heti ensimmäinen talvitesti todisti teorian oikeaksi.

Talvitestin järjestäminen ei kuitenkaan ollut mikään läpihuutojuttu, sillä sen kustannusarvio oli neljännesmiljoonan markan luokkaa. Lehden päätoimittajat suhtautuivat projektiin hyvin epäillen.

Tekniikan Maailman omisti tuolloin tamperelainen Lehtimiehet, jonka pääomistaja Urpo Lahtinen oli tunnetusti suurten linjojen mies. Hän oli sitä mieltä, että Tekniikan Maailma on hyvä lehti ja siksi se saa rahat talvitestiin. Kukaan ei varmaan yllättynyt siitä, että kustannusarvio ylittyi roimasti.

Hurjan hintainen testi julkaistiin omistajien rauhoittamiseksi kolmessa numerossa kustannusten tasaamiseksi. Ensimmäisen talvitestin voittaja oli komeasti kotimainen Saab 96 yhden pisteen erolla Volvo 242:een. Surkuhupaisaa tilanteessa oli se, että lehden ilmestyessä Saab-Valmet oli ilmoittanut lopettavansa pikku-Saabin tuotannon.

Ensimmäiset talvitestit järjestettiin Tahkovuorella. Liekö syynä ollut ilmastonmuutos jo kauan sitten, mutta Nilsiän korkeudella talvet alkoivat hiljalleen olla liian lämpimiä esimerkiksi tuolloin testiin kuuluneen käynnistyskokeen järjestämiseksi.

Niinpä vuonna 1990 siirryttiin Rovaniemelle ja sieltä loikattiin myöhemmin vielä pohjoisemmaksi Ivalon alueelle, jossa talvitesti nykyisin tehdään.


Yksi talvitestin vahvuuksista onkin se, ettei se ole mitään salatiedettä, vaan vuodesta 1986 lähtien automaahantuojien ja -valmistajien edustajat on kutsuttu tutustumaan testimenetelmiin ja -välineisiin.

Tänä vuonna 43 vieraan joukossa oli Hondalla 27 vuotta työskennellyt PR-osaston tekninen asiantuntija Kotaro Yamamoto.
Hän piti testiä erittäin ammattimaisena ja hyvin objektiivisena. Erityisen vaikutuksen Yamamotoon teki se, että kaikissa autoissa oli sama rengastus.

Opelin tuotepäällikkö Peter Kuhn puolestaan kiitteli hätäjarrutusjärjestelmien monipuolista testausta.


Testimenetelmiä kehitetään jatkuvasti, kuten tämän vuoden talvitestin ”vääpelinä” toiminut Jussa Nieminen kertoo.

– Tämän vuoden talvitestin suunnittelu alkoi vuosi sitten edellisen päätyttyä, jolloin käsittelimme kokeiden kehitysehdotukset ja puutteet varustelussa. Tänä vuonna oman haasteensa toivat sähköautot.

Oman haasteensa tuo se, että kaiken aikaa ollaan luonnon armoilla.

– Testimiehistömme on pääosin niin kokenutta, että testien tekeminen sujuu luonnostaan. Kunhan sää ja kelit pysyvät hyvinä.

 

Testaamisen tarve ei katoa.

– Tänä vuonna sää pysyi poikkeuksellisen vakaana, joten testit saatiin tehtyä täsmälleen niille varatussa ajassa.

Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen osallistui talvitestin tekoon rivimiehenä. Hän pitää testin merkitystä lehdelle suurena.

– Talvitesti on yksi lippulaivoistamme. Olennaisinta on testin merkitys lukijoillemme. Saamamme palautteen perusteella he arvostavat talvitestiä erittäin paljon, ja myös autonvalmistajille sillä on iso arvo.

Kun TM on tehnyt talvitestejä jo lähes 40 vuoden ajan, nousee esiin kysymys sen tarpeellisuudesta.

Ruokasella on asiasta erittäin selkeä näkemys.

– Autoissa on yhä eroja, tänä vuonna koimme konkreettisesti, että myös sähköautojen ominaisuuksissa on valtavat erot.

– Todistimme jälleen, että vertailun ja testaamisen tarve ei katoa, päinvastoin.


Saksalaiseen Sterniin autosivuja tekevä ja Car of the Year -palkintolautakunnassa presidenttinä toimiva Frank Janssen ylisti eri testien lähes tieteellistä tasoa.

– TM kerää arvokasta tietoa autojen talviominaisuuksista. Tuo tieto pitäisi saada kaikkien eurooppalaisten ostajien käyttöön auttamaan heidän päätöksentekoaan.

Aivan kaikkien käyttöön tieto ei yllä, mutta talvitesti julkaistaan Suomen lisäksi myös Virossa, Norjassa ja Ruotsissa.

Volvo vei voiton

Tekniikan Maailman talvitestin voitti tänä vuonna talviominaisuuksistaan jo aiemmin tunnetuksi tullut Volvo.

Parhaaksi talviautoksi leivottu Volvo V60 D3 Business A sai yleisarvosanaksi 9,0. TM:n mukaan se oli testatuista autoista ainoa täyden kympin maantieauto. Pientä parannettavaakin löytyi esimerkiksi ajovaloista ja hätäjarrujärjestelmästä.

Toiseksi parhaan arvion (8,7 pistettä) saivat Ford Focus Titanium 1.5 Ecoboost A ja Kia Ceed 1.4 T-GDI Business Premium A. V

Kaikkiaan talvitestissä otettiin mittaa viidestätoista uudesta automallista. Mitalisijojen jälkeen parhaat talviautot olivat Lexus ES 300h Executive, Audi A1 Sportback Business S Line 30 TFSI A ja Peugeot 508 Allure Blue HDi 130 A.

Sähköautojen parhaimmistosta TM raportoi 6. maaliskuuta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt