Autot

Markku, 66, entisöi ikivanhoja autoja – ”ei tähän tautiin ole lääkettä”

Julkaistu:

Vanhat autot
– Ei tähän tautiin ole lääkettä, arvioi porvoolaismies autoharrastustaan.
Kun Ilta-Sanomat selvitti vuodenvaihteessa vuoden 2018 maahantuotujen autojen verotuspäätöksiä, listoista ilmeni, että Suomeen on tuotu muutamia todella iäkkäitä, 1900-luvun alussa valmistettuja autoja – vanhimpana vuosimallin 1910 Hupmobile Model 20.

Pienen selvitystyön jälkeen paljastui, että kyseessä on sama auto, jonka IS kuvasi jo vuoden 2018 pääsiäisenä American Car Show’ssa.

Yhteydenotto auton omistajaan, porvoolaiseen Markku Viitaseen puolestaan paljasti, että hän on tuonut Hupmobilen Suomeen jo vuosia sitten, mutta sai auton entisöinnin valmiiksi 2017, ja auto rekisteröitiin vasta viime vuoden alussa. Siksi se kirjautui vasta vuoden 2018 verotuspäätöstilastoihin.

Iäkkäiden, lukuisten autojen maahantuojana Viitanen, 66, on kokenut.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Tällä tavalla tämä vanha ajoneuvokanta pysyy elossa, kun minä ja monet muut harrastajat niitä maahan tuomme, entisöimme ja pidämme ajokunnossa, Viitanen sanoo.

Viitasen mukaan vanhojen autojen harrastukseen kuuluu myös se, että autoja näytetään myös ulkoilmassa eikä pelkästään tallin nurkassa pölyä keräämässä.


Ensi kesänä Viitasen ajoneuvoja on nähtävillä muun muassa Cadillac Club of Finland ry:n 30-vuotisjuhlallisuuksissa. Cadillac-kerhon kunnianhimoisena tavoitteena on saada kaikki Cadillacin valmistetut vuosimallit tuolloin esille.

Viitasen harrastus alkoi 1960-luvulla, kun hän entisöi vanhan mopon. Ensimmäinen hänen entisöimänsä auto oli 1951-vuosimallinen Mercedes-Benz 170 VA. Se Viitasella on edelleenkin.

Itse vanhojen ajoneuvojen harrastuksesta Viitanen sanoo, että niistä ei osaa luopua. Hän tietää paljon muita harrastajia, jotka ovat joskus yrittäneet luopua myymällä kaiken kaluston pois, mutta aina ovat palanneet takaisin vanhojen autojen pariin.

– Ei tähän tautiin ole lääkettä. Eikä taida tulla yläkerrasta niin paljon jatkoaikaa, että kaiken saisi valmiiksi.


Viitasen mukaan vanhojen autojen harrastamisessa yhtenä tärkeänä pointtina on käsillä tekemisen ilo.

Yli satavuotias Hupmobile oli ajokuntoinen, kun Viitanen toi sen Suomeen vuonna 2014. Kaikki osat, muutamaa messinkiosaa lukuun ottamatta, olivat tallella.

– Onhan se tärkeä lähtökohta autojen entisöimiselle, että siinä ovat kaikki osat tallessa. Tilaamalla toki osia saa ja teetettyäkin, mutta sitä työläämmiksi entisöinti käy, mitä enemmän osia joutuu etsimään.

– Nykyään internet helpottaa paljon. Ennen kuin jonkin osan olemassaolosta sait tiedon katalogin kautta, niin se saattoi olla jo mennyt siinä vaiheessa, kun sai yhteyden myyjään.


Hupmobilen moottorista kuului ylimääräistä ääntä ja paljastui, että sen laakerit olivat huonossa kunnossa. Moottorin lisäksi Viitanen kävi auton läpi perusteellisesti.

– Lähden siitä, että teen itse mahdollisimman paljon, jotta myös tiedän, mikä saattaa olla vian syy, jos jotain menee epäkuntoon.

Viitanen suoritti vuosina 2013–14 Jämsän ammattiopistossa käsityötekijän ammattitutkinnon, joka antaa valmiudet vanhojen autojen kustomointiin ja entisöintiin.
– Koulutus antoi rohkeuden tehdä itse enemmän. Se lisäsi melkoisesti itseluottamusta tehdä myös vaativia peltihommia.

– Maalaaminen on oma taitolajinsa. Eihän tätä minun maalaamista voi maalaamiseksi sanoa, se on enemmänkin värjäämistä, Viitanen sanoo itse maalaamansa Hupmobilen äärellä, josta ei kyllä maalausvirheitä löydy.

Viitasella ei ole tarkkaa tietoa Hupmobilen eikä Cadillacin taustoista. Molemmat autot hän hankki tutulta välittäjältä Tanskasta. Cadillac on aikoinaan kurvallut ilmeisesti Pennsylvanian osavaltion teitä.


Viimeinen kysymys tietysti kuuluu, että jos tautiin ei ole lääkettä, niin mitä tällä hetkellä mahtaa olla kiikarissa?

– Eipä sitä taida mitään olla. Parempi kun en vastaa. Täytyyhän sitä kavereitakin pitää jännityksessä, Viitanen virnistää.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt