Kaikkiaan liikenteen ilmastotyöryhmä esittää 28 konkreettista keinoa hiilettömään liikenteeseen. Seuraavassa lyhyesti esiteltynä kyseiset keinot ja dokumenteissa niitä koskeviksi esitetyt summittaiset kustannukset.
1. Kestävien liikkumispalvelujen kehittäminen
Muun muassa joukkoliikennettä ja erilaisia liikkumispaketteja kehitetään. Lisäksi toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Päästövähennys syntyy liikkumisen siirtymästä, johon ohjataan muilla keinoilla (mm. tiemaksut, polttoainevero). Kustannusarvio 460 miljoonaa euroa/vuosi.
2. Liikenneinvestoinnit
Päästöjä lisääviä investointeja kuten uusia moottoriteitä ei toteuteta enää kuin poikkeustapauksissa. Suuria panostuksia kiskoliikenteeseen. Kustannus kaikkiaan jopa 17 miljardia euroa johon voidaan tosin vaikuttaa merkittävästi sillä, mihin investoinnit kohdennetaan.
3. Tiemaksut kaupunkeihin
Kaupunkiseutujen tiemaksut mahdollistetaan lainsäädännöllä. Tuloja arviolta 150 milj. euroa vuodessa.
4. Fossiilisten polttoaineiden verotuksen kiristäminen
Polttoaineveron nostaminen vuosina 2020-44 on keskeinen osa liikenteen päästövähennysohjelmaa. Laskelmissa käytetty lähtöarviona 3 sentin veronkorotusta per litra (vaikutus valtion tuloihin silloin +100 M€/vuosi). Vuoteen 2045 mennessä mahdollisesti jopa 2,50 euron korotus litrahintaan (inflaatiota ei huomioitu laskelmassa).
5. Pysäköintipolitiikka
Yksityisautoilun houkuttelevuutta vähennetään pysäköinnin hintaa nostamalla ja saatavuutta heikentämällä. Pysäköinti ohjataan ”keskitettyihin yksiköihin” kuten liityntäpysäköintialueille. Ilmaisesta työpaikkapysäköinnistä luovutaan. Vain pieniä tulovaikutuksia.
6. Yhdyskuntarakenne
Suunnittelun ja maapolitiikan keinoin ohjataan asuminen, työpaikat ja palvelut etenkin kaupunkiseuduilla keskuksiin, alakeskuksiin sekä joukkoliikenteen solmukohtiin. Ei suuria arvioituja tulovaikutuksia.
7. Kansalaisten kannustaminen
Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi viestintä, markkinointi, kokeilut ja erilaiset suunnitelmat. Työnantajat ohjaamaan työntekijöidensä työmatkaliikkumista. Rahantarve noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.
8. Polttoaineveron nostaminen
Tavoitteena on tehdä fossiilisilla polttoaineilla ajaminen kannattamattomaksi ja houkutella ihmisiä ja yrityksiä siirtymään vaihtoehtoisiin käyttövoimiin ja/tai liikennemuotoihin. Muutoksen arvioidaan lisäävän verotuottoja. Raportin mukaan ”muutamien senttien vuosittaiset korotukset olisivat joitakin promilleja kuljetetun tavaran arvosta”.
9. Logistiikan tehostaminen
Kuljetuskapasiteetin käyttöä tehostetaan digitalisaatiolla ja entistä suuremmilla ajoneuvoilla. Asutuskeskittymien lähistölle rakennetaan ns. hubeja, joihin kuljetusvirrat keskitetään. Kustannuksista ei arviota.
10. Raskaan liikenteen kilometrimaksu
Kilometripohjainen tiemaksu otetaan käyttöön raskaassa liikenteessä. Vaikutusmekanismi samankaltainen kuin polttoaineveron nostossa, mutta mahdollisuudet säätää järjestelmää ovat monipuolisemmat. Ei kustannusarviota.
11. Liikennettä pois maantieverkolta
Kuljetuksia siirretään ja yhdistetään rautatie- ja vesikuljetuksiin. Mahdollisesti ”merkittäviä kustannuksia”.
12. Kuljetustuet
Kasvihuonekaasupäästöjen huomioon ottaminen alueellisten kuljetustukien myöntämisessä. Ei talousvaikutusarviota.
13. CO2-arvojen tiukentaminen
Autonvalmistajia koskevaan EU-lainsäädäntöön vaikutetaan niin, että uusia henkilö- ja pakettiautoja sekä raskasta kalustoa koskevat CO2-raja-arvot olisivat mahdollisimman tiukat. Autojen hankintahinta saattaa kasvaa.
14. Hankintatuet
Sähköautojen ostotukea jatketaan. Suunnitteilla myös mm. käyttövoimasta riippuvia, työsuhde- ja pakettiautoja sekä sähköpyöriä koskevia uusia tukia. Kustannus henkilöautojen osalta kymmeniä miljoonia euroja per vuosi, sähköpyörät 3-6 miljoonaa euroa/vuosi.
15. Jakeluinfratuet
Kiireellisimpänä kohdennetaan tukea sähköautojen kotilatausinfrastruktuurin rakentamiseksi taloyhtiöissä. Kustannusarvio 25 M€/vuosi.
16. Verojen päästöporrastus
Autoveron rinnalla selvitetään siirtymistä Ruotsin mukaiseen ns. Bonus-malus-malliin, jossa nolla- ja vähäpäästöisten autojen hankintoja tuettaisiin suuripäästöisten autojen käytöstä perittävillä maksuilla. Lisäksi selvitetään kilometriverotukseen siirtymistä. Tulot valtiolle 50 miljoonaa euroa. Vaikutus kohdistuisi ensisijaisesti vanhempaan autokantaan ja pienituloisiin.
17. Verotukien poistaminen
Selvitetään liikenteen polttoaineiden verotukseen sisältyvien verotukien ja niitä kompensoivien käyttövoimaverojen vaiheittaista poistamista.
18. Julkiset hankinnat
Julkisissa ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankinnoissa edellytetään vuodesta 2025 eteenpäin tietty minimiosuus sähköautoja. Hankintakustannukset voivat ainakin aluksi kasvaa, mutta käyttökustannukset vastaavasti pienenevät.
19. Romutus- ja muunnostuet
Toteutetaan vanhojen henkilöautojen romutuspalkkiokampanjoita ja jatketaan henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöiseksi muuntamisen tukea. Kustannusarvio joitakin miljoonia euroja per vuosi.
20. Neuvontaa ajoneuvohankintoihin
Virastojen ja autoalan tuottamaa autovalintoihin liittyvää neuvontaa kansalaisille, yrityksille ja julkiselle sektorille. Kustannusarvio 1,5 M€/vuosi.
21. Bensiini- ja dieselautojen myyntikielto
”Huolehditaan siitä, että bensiini- ja dieselkäyttöisten uusien henkilöautojen myynti päättyy Suomessa viimeistään vuonna 2035”. Ei arviota kustannuksista.
22. Biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen jatkaminen
Biopolttoaineiden osuus liikennepolttoaineista nostetaan 30 prosenttiin vuonna 2030 ja sataan prosenttiin vuonna 2045. Vaikutus polttoainehintaan arviolta -3:n ja +14 prosentin välillä v. 2030.
23. Investointituet uusiutuville polttoaineille
Kustannusarvio 40-50 miljoonaa euroa vuodessa lähivuosien ajan. Tuotannon investointikustannukset noin 1,5 mrd. euroa ennen 2030.
24. Biokaasun verotuki
Varmistaa osaltaan kilpailukykyisen liikennepolttoaineen tarjonnan kuluttajille ja ammattiliikenteelle. Kustannusvaikutus: Verokertymän arvioidaan pienenevän.
25. Bensiiniä korvataan uusiutuvilla polttoaineilla
Polttoainestandardeissa sallitun etanolipitoisuuden raja nostetaan 20 prosenttiin 2020-luvulla ja ”mahdollisesti 30 prosenttiin 2030-luvulla”. Ei merkittäviä arvioituja tulo- tai menovaikutuksia.
26. Lento- ja vesiliikenteen päästöttömyyden edistäminen
Uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoa edistetään mm. Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Uusiutuvan polttoaineen tuoma päästövähennys riippuu sekoitussuhteesta ja korvattavan fossiilisen polttoaineen määrästä.
27. Kansallinen suunnitelma kestävästä polttoainetuotannosta
”Tunnistetaan nykyistä paremmin uusiutuvien polttoaineiden tuotannon mahdollisuudet, haasteet ja pullonkaulat sekä tehokkaat edistämistoimenpiteet”. Ei kustannusarviota.
28. Fossiilisten polttoaineiden myyntikielto v. 2045
”Nykyhetkeen vaikuttava viestinnällinen työkalu”. Pitkän aikavälin vaikutuksia vaikea arvioida, koska vaihtoehtoisten polttoaineiden ja käyttövoimien pitkän aikavälin teknologisesta ja hintakehityksestä ei varmuutta. Suuntaa uudelleen joidenkin yritysten liiketoimintaa. Ei kustannusarviota.
