Autot

Näin polttoainehintojen ja ajoneuvoveron korotuksissa on määrä edetä – muuten pala voi olla liian iso kerralla nieltäväksi

Julkaistu:

Päästövähennykset
Liikenne- ja viestintäministeriön asettama virkamiehistä, yritysedustajista ja tutkijoista koostuva työryhmä julkaisi eilen toimenpideohjelmaksi nimetyn keinovalikoimansa Suomen liikenteen hiilipäästöjen poistamiseksi.
Kaikkiaan raportissa esitellyt yksittäiset konstit – joita lähes 140-sivuisessa dokumentissa esitetään yhteensä 28 kappaletta – voi tiivistää nolla- ja vähäpäästöisiin autoihin ja uusiutuviin polttoaineisiin siirtymiseksi sekä erityisesti henkilöautolla ajettujen kilometrien vähentämiseksi.

Osaa keinoista voi kuvailla suorastaan rajuiksi, kuten esimerkiksi Suomen autokannan käytännössä täydellistä vaihtamista sähköiseksi sekä bensiinin ja dieselin myynnin kieltämistä vain hieman reilun 25 vuoden aikaikkunassa.
Keskimääräisen kansalaisen – joka ajaa nyt keskimäärin 12 vuoden ikäisellä ja keskimäärin 3600 euron arvoisella bensiini- tai dieselautolla – kannalta toimenpideohjelman selkeintä antia on ennen muuta nykymuotoisen autoilun reipas kallistuminen.

Käytännössä korotuksia esitetään niin polttoaine- kuin ajoneuvoveroonkin, joista jälkimmäinen on tarkoitus muuttaa myöhemmin kilometripohjaiseksi käyttömaksuksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Autoveroa selvitys suunnittelee muutettavaksi Ruotsin mallin mukaiseksi, eli jatkossa isompipäästöisten autojen korkeammilla maksuilla rahoitettaisiin nolla- ja muiden ns. pienipäästöisten autojen yleistymistä.

Kaikissa hinnankorotuksissa on toimenpideohjelman mukaan tarkoitus edetä vakaasti mutta asteittain, jotta muutos ei olisi yksittäiselle kansalaiselle liian iso pala kerralla nieltäväksi. Käytännössä toimenpideohjelma esittää esimerkiksi polttoaineverojen jatkuvaa korottamista ylimääräisellä kolmella sentillä per vuosi siihen saakka kunnes fossiiliset polttoaineet kielletään kokonaan.
Tarkoituksena on huomioida myös aluepolitiikka, eli eri osissa maata käytettäisiin ainakin osittain erilaisia päästövähennysratkaisuja. Pienituloisiin iskevän polttoaineveron korotusvaikutusten kompensoimiseksi toimenpideohjelma esittää esimerkiksi työn verotuksen madaltamista.

Porkkanana selvitys tarjoaa erilaisia kansalaisille ja yrityselämälle suunnattuja kannustimia kuten sähköauton hankintatukea.

 

Liikenteeseen ja päästöihin liittyvät asiat saavat yleensä voimakkaan ja joskus aggressiivisenkin vastaanoton. Niin tässäkin tullee käymään.

Lakiteknisessä mielessä toimenpideohjelma on suunniteltu niin, että se voidaan poliittisen tahdon löytyessä toteuttaa jo kahden seuraavan hallituskauden aikana eli vuosina 2019–2026.

Selvää lieneekin, että nyt julkistettu toimenpideohjelma on taatusti mukana paperipinossa kun tulevien eduskuntavaalien voittajat aikanaan setvivät tulevan hallituksen kokoonpanoa ja ohjelmaa.
Kansalaisten puolelta seuraavaksi luvassa lienee ainakin runsaasti aiheeseen liittyvää keskustelua. Sen odotetun määrän ja laadun työryhmä ehti jo eilen arvioida olevan luonteeltaan jokseenkin samanlaista kuin muutamien esitettyjen toimenpiteiden.

– Liikenteeseen ja päästöihin liittyvät asiat saavat yleensä voimakkaan ja joskus aggressiivisenkin vastaanoton. Niin tässäkin tullee käymään, raportin kirjoittaneen työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Juhapekka Ristola summasi.

Ja näin totta vieköön kävikin, sillä esimerkiksi Ilta-Sanomien keskusteluissa kyseinen aihe oli eilen ehdottomasti päivän kommentoiduin.
Ylivoimaisesti suurin osa keskustelijoista latasi mielipiteensä varsin nuivalla otteella kuten Ristola arvelikin. Raportin mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen tulee nimittäin yksiselitteisesti edellyttämään fossiilisten polttoaineiden käytön tekemistä huomattavasti nykyistä kalliimmaksi.

Ota kantaa

Kannatatko Suomen liikenteeseen kohdistuvia rajuja päästövähennyksiä nopealla aikataululla?

Kyllä 7% Ehkä 4% En 89%
Ääniä yhteensä 42240

Raportin laatineet ilmastopolitiikan työryhmän jäsenet:

  • Osastopäällikkö, ylijohtaja Juhapekka Ristola, liikenne- ja viestintäministeriö (työryhmän puheenjohtaja)
  • Johtaja Sabina Lindström, liikenne- ja viestintäministeriö (työryhmän varapuheenjohtaja)
  • Pääjohtaja Juhani Damski, Ilmatieteen laitos
  • Ylijohtaja Mirja Noukka, Liikennevirasto
  • Pääjohtaja Mia Nykopp, Trafi
  • Assistant Professor Heikki Liimatainen, Tampereen teknillinen yliopisto
  • Tutkija Riku Viri, Tampereen teknillinen yliopisto
  • Professori Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto
  • Johtaja Mari Pantsar, Sitra
  • Vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen
  • Head of Environmental and Energy Policy Seppo Loikkanen, Neste
  • Johtaja Matti Oksanen, Gasum
  • Country Manager Tero Era, Fortum
  • Johtava asiantuntija Heikki Karsimus, Teknologiateollisuus
  • Toimialaryhmän puheenjohtaja Matti Rae, Teknologiateollisuus/Ensto Oy
  • Toiminnanjohtaja Marko Forsblom, ITS Finland
  • Hallituksen puheenjohtaja Karri Salminen, ITS Finland
  • Ryhmäpäällikkö Aarno Kononen, Helsingin seudun liikenne
  • Osaston johtaja Sini Puntanen, Helsingin seudun liikenne
  • Yksikön päällikkö Arto Hovi, Liikennevirasto
  • Johtaja Jarno Ilme, Viestintävirasto
  • Ympäristöneuvos Magnus Cederlöf, ympäristöministeriö
  • Ympäristöneuvos Petteri Katajisto, ympäristöministeriö
  • Teollisuusneuvos Petteri Kuuva, työ- ja elinkeinoministeriö
  • Teollisuusneuvos Timo Ritonummi, työ- ja elinkeinoministeriö
  • Erityisasiantuntija Ilari Valjus, valtiovarainministeriö
  • Viestintäjohtaja Susanna Niinivaara, liikenne- ja viestintäministeriö
  • Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö (työryhmän sihteeri)
  • Neuvotteleva virkamies Johanna Särkijärvi, liikenne- ja viestintäministeriö (työryhmän sihteeri)

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt