Autot

Autotoimittajan kommentti: Toivoin olevani väärässä, mutta pieleen meni – suomalainen ikiliikkuja ei pääse eläkkeelle

Julkaistu:

VEROTUS
Joskus sitä toivoo, että olisi useammin väärässä omissa tulevaisuutta koskevissa arvioissaan.
Kirjoitin näillä sivuilla nimittäin 3. tammikuuta 2015, että uusi, henkilöautojen NEDC-kulutusmittaussykliä tarkempi WLTP-mittausnormi ”saattaa aiheuttaa suomalaisautoilijoille jälleen uusia lisäkuluja”.

Henkilökohtaisesti toivoin WLTP-asiassa tuolloin, että olisin ollut väärässä, mutta autoveroasioissa on aina hyvä olla pessimisti. Eipähän pety niin usein.

Päättelin reilut kolme ja puoli vuotta sitten, että koska Suomen autovero perustuu autojen CO2-päästötasoon, tarkoittavat kohoavat CO2-päästöt myös korkeampaa autoveroa. Sama koskisi vuotuista ajoneuvoveroa: korkeampi CO2-lukema tarkoittaisi suurempia vuotuisia kuluja ajoneuvoveron muodossa.


Tänään elämme siis jo aikaa, jolloin poistunut NEDC-normi on jo historiaa ja WLTP saatu käyttöön. Mitä tapahtui?
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kun WLTP-asia oli vielä tuore, ennätti valtiovalta nopeasti viestiä, että autovero ei kiristy, vaikka mittaustapa muuttuu. Verokäyrät rukattaisiin uudelleen siihen malliin, ettei veroaste nousisi. Näin lupailtiin viimeksi vielä viime keväänä, ja loppukesän tuoreessa budjettikatsauksessakin kerrottiin autoverotuoton vähenevän.

Kyllä verokäyriä rukattiinkin, mutta rukkaus olikin sen laatuista, että edessä on myös paljon veronkorotuksia ihan tavallisissakin perusperheautoissa. Monet keskikokoiset nelivetoautot ovat tyyppiesimerkki siitä nilkasta, johon kiristyvä autoverohammas iskee kiinni oikein kunnolla. Viime viikon lauantaista alkaen autoverotus muuttui jälleen kerran.


WLTP otetaan vähitellen käyttöön koko maailmassa. Suomi vain sattuu olemaan ensimmäinen maa, jossa sitä autoverotuksellisista syistä aletaan nopeasti soveltaa.

Suomi sattuu myös olemaan yksi niistä harvoista maista koko maailmassa, jossa on käytössä nykyisen kaltainen, väliaikaiseksi alun perin luotu autovero.

 

Väliaikaisuutta on nyt kestänyt täydet 60 vuotta.

Väliaikaisuutta on nyt kestänyt täydet 60 vuotta, ja kuten Suomessa tiedämme, ei kuusikymppinen vielä pääse eläkkeelle.

Keväällä 2015, kun WLTP oli vielä uusi asia, käytiin eduskuntavaalit, ja vaalihuumassa nähtiin myös lupauksia autoveron täydellisestä poistamisesta. No, kuinkas kävikään?

Kyseistä vaalikikkaa soveltanut puolue on jo hajonnut kahteen osaan, ja vaalitakki käännetty moneen kertaan vuoriaan myöden.

Autovero, se mennä porskuttaa eteenpäin, uusin metkuin höystettynä.

 

Tämä erottaa Suomen muusta Euroopasta.

Kuten olemme viime aikoina yhä tiivistyvään tahtiin oppineet, uusi WLTP-mittaustapa nostaa autojen virallisia kulutuslukemia. Samalla ne kuvaavat paremmin nykyaikaista todellista kulutusta.

WLTP:n käyttöönottoa on jarruteltu autoteollisuuden painostuksessa mahdollisimman pitkään, koska se antaa todenmukaisemman – ja samalla myös rumemman – kuvan autojen polttoaineen ja energian kulutuksesta, eli energiatehokkuudesta.

Rumempia lukemia ja uusia hintoja ei haluttu julkaista kuin vasta 1. syyskuuta, jotta vältyttäisiin markkinahäiriöiltä. Ne lienevät silti väistämättömät, koska tällä hetkellä ilmassa on vielä hyvin paljon epävarmuutta. Kaikkien autojen lopullista hintaa ei osata vieläkään kertoa tarkalleen ennen kauppojen tekemistä. Epävarmuus onkin yksi suomalaisen autoverotuksen kulmakiviä: mihinkään verolinjauksiin on vaikea luottaa pidemmällä aikajänteellä.


Suomeen on luotu virkamiesvetoinen autoverohimmeli, joka muistuttaa ikiliikkujaa: sitä ei pysäytä mikään. Autoveroa säädetään, rukataan, pyöritellään ja hellitään vuodesta toiseen meillä, Euroopan perukoilla, kuin kruununjalokiveä. Henkilötyövuosia kuluu virkamieskäsittelyissä ajan tappiin, ja autoveroasioissa valtio käy jopa oikeuttakin isompiaan, eli EU:ta vastaan, vaikka tiedossa on, että takkiinhan eurooppaoikeudessa tulee, kerta toisensa jälkeen.

Tämä erottaa Suomen muusta Euroopasta, myös WLTP-asiassa. Kansalaisen etu näyttäisi olevan toissijainen verottajaan nähden.

Autoveroasioissa virkamiehillä ei ylityökieltoa tunneta. Paradoksi on puistattava: suomalaiset maksavat veroa hallintokoneiston ylläpitämiseksi, jotta se voisi verottaa suomalaisia. Jos haluaa autoveroasioissa EU-tasoista oikeutta, sitä pitää usein itse hakea, sillä virkamieskoneisto ei autoveroasioissa korjaa virheitään oma-aloitteisesti.

Voisi kuvitella, että työn kunnolla ja oikeudenmukaisesti tekemisestä me veroja maksamme, mutta ei.
Ääriesimerkkejäkin on: kun autoilijalle pitäisi palauttaa väärin perityt ylimääräiset autoverot, on pahimmissa tapauksissa vedottu lakiteknisiin pykäliin saatavien vanhenemisesta, ja autoilija on jäänyt nuolemaan näppejään.

Ajan saatossa yhteistä on se, että Suomen eri hallituskokoonpanoilla ei siis ole ollut todellista tahtoa mukauttaa autoverolakia vastaamaan eurooppaoikeuden asettamia velvoitteita.
WLTP-kohussa on kyse samasta vanhasta asiasta. Jos suomalaiselle autoverokarhulle annetaan tilaisuus kahmaista autoilijan pussin pohjalta enemmän, sen se myös todennäköisesti tekee.

Vai olisinko sittenkin väärässä?

Ota kantaa

Onko kirjainyhdistelmä WLTP häirinnyt mielenrauhaasi?

On todellakin 44% Mikä se on? 13% Eipä ole 42%
Ääniä yhteensä 3916

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt